Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2010

Lumihupaa

Julkaistu , kirjoittanut .

Röyhkeästi varastin otsikon Capon kasvattajan uutisosiosta jonne Capokin tänään pääsi.

Tänään todella oli lumihupaa – yleensä en jaksa ottaa isoa kameraa mukaan jos lähden yksin lenkille koirien kanssa, jos joku tulee vastaan niin on suhteellisen jännittävää pitää aisoissa yksi pentua puolustava narttu, puolustajalleen hurraava pentu ja yksi nätisti käyttäytyvä koira jos seassa roikkuu lisäksi parin kilon painoinen arvokas kamera. Tänään kuitenkin päätin että aurinko paistaa, vapaata on ja pelto kutsuu, joten otin riskin ja painelin koirineni ja kameroineni pellolle. Kerrankin kaikki koirat keksivät joksikin aikaa keskenään ja itsekseen tekemistä ilman palloja, keppejä tai muita kommervenkkejä ja minä sain keskittyä hetken aikaa kuvailuun paikallani. Yleensä jos kyykistyn jonnekin ottamaan kuvia, on luonani lähes välittömästi istumassa kaksi koiraa ja yksi joka hyppii vasten että voidaakstehäjotainmikssäootnoinkyykyssämitätehään?!!?!?

Niinpä meillä on jälleen iloisesti niitä lumiriehukuvia! Kuumeisesti odotellen viikon kuvahaastetta joka näyttää kylläkin venyvän viikosta toiseen, että sais jonkun hauskan aiheen mitä kuvata.. Joka tapauksessa, lumijuttuja!

Timillä oli tapansa mukaan draivi päällä, mutta tällä kertaa sekin hurjasteli meidän läheisyydessämme vaikka pysyin paikallani. Yleensä se hurjastelee kyllä kovin, mutta lähinnä eteenpäin.

Capo sen sijaan jälleen näki kaikenlaista jännittävää lumihangessa.

Kerrankin sain kuvia myös Lunan ja Capon leikeistä. Niiden ystävyys on vielä sen verran herkkää että kun putsataan/nuuskutellaan/leikitään, loppuu toiminta aika äkkiä jos lähden liikkeelle vaikkapa kameraa hakemaan joten tätä ennen en ole viitsinyt niiden puuhasteluja häiritä. Nyt kamera kuitenkin oli hyvin hollilla valmiiksi.

Jaksoi se Capo Timinkin perässä aika paljon juosta. Timi ei ollut tästä niinkään iloinen ja keskittyi pennun väistelyyn (Capo kyllä uskoo todella hyvin kun sille sanoo että nyt ei Timiä kiusata, ja lopettaa aika nopeasti).

”Jos laitan silmät kiinni niin katoaako se?”

Mitä isommat edellä, sitä pienemmät perässä! Riippumatta siitä kuka juoksee ja minne juoksee, sinne juoksee myös Capo!

Unia

Julkaistu , kirjoittanut .

Niin, osataan meillä kaiken riehumisen lisäksi myös rauhoittua välillä. Niin että tässä niitä todisteita siitä:

Capo nukkuu mielellään vanhempien koirien kyljessä, itse asiassa se on viime aikoina lähes joka kerta nukkumaan mennessään ensin käynyt ainakin kääntymässä Timin tai Lunan luona ja istahtanut hetkeksi ihan niihin kiinni kunnes on etsinyt paikan jossa painua unille. Lunan kylki sitä erityisesti kiinnostaa, ja sen näkeekin nykyään aika usein istumassa Lunan tassujen välissä kun Luna nukkuu kyljellään.

Valitettavasti Capolla ei kuitenkaan ihan vielä riitä kyvyt mennä kaikkialle mihin Lunakin, joten joskus joutuu nukkumaan niin lähellä kuin mahdollista.

Joskus kuitenkin pääsee sitten nauttimaan siitä läheisyydestä.

Yksi räjähdysmäisesti Capon tulon jälkeen suosiotaan kasvattanut asia on leikkiminen sisälläkin. Luna on leikkinyt aina paljon, mutta nyt vielä enemmän. Koska jos rääpälekin kerta leikkii, niin Lunan on välittömästi haettava itselleen myös lelu ja tultava samaan paikkaan leikkimään.

Joskus sitä vaan väsähtää kesken leikkien…

Ps. Capolla on nyt meidän kotisivuilla oma sivu, ja toki myös kasvattajan sivuilla. Siellä ois niitä faktoja mitä on jotkut kyselleet.

Lumiriehumista

Julkaistu , kirjoittanut .

Eilen aurinko paistoi joten otin päivän lenkille kameran mukaan. Niinpä saatiin vihdoin talteen Caponkin lumessa riehumista. Kuvia tuli aika määrä, joten tässä taas vain parhaat palat.

Ensin Capo yritti jos Timi vähän vaikka painisi Capon kanssa. ”Yllättäen” Timi mielummin laittoi jarrut pohjaan ja kääntyi ihan toiseen suuntaan. Onneksi Capo ymmärtää yskän varsin nopeasti eikä jää sen kummemmin kiusaamaan Timiä.

Hangessa oli jotain todella mielenkiintoista kun siellä jaksoi vaikka kuinka möyriä ja hyökkäillä jonkin kimppuun.

Hangessa tarpominen ja leikkiminen sai Caponlaisestakin energiapakkauksesta hetkeksi virran pois, ja kotona maittoi sohvalla löhöäminen. Suurimman osan aikaa Luna nukkui Capon vieressä, ja illalla ne yhtäkkiä pitivät komeat hippapainileikkisessiot kesken iltapissatuksen pihalla. Alkavat ehkä perheen lapsenmielisimmät löytää toisensa?

Capo, osa 2

Julkaistu , kirjoittanut .

22:11 < xxx> Sit sanoin että meitä kumpaakin onnellisempi lienee Lunan mutsi joka on nykyään myös Capon mutsi

Niinhän siinä sitten kävi, että vaikka kaikille muka niin järkähtämättömänä väitin että ei, Capo ei jää meille ja että kyllä se menee takaisin hoidosta, niin eihän siinä niin käynyt. Capo jää siis meille, joskin sijoitussopimuksella.

Niinpä olen vihdoinkin päässyt shoppailemaan koira-asioita. Kaapit pursuavat kaikenlaista koiratavaraa ja siksi aika harvoin tarvitsee käydä ostamassa jotakin oikeasti tarpeellista koirille. Niin pantoja, hihnoja, kuppeja, valjaita kuin turkinhoitovälineitäkin on yllin kyllin. Capolla onkin käytössään nyt Timin vanha pentupanta (12 vuotta vanha ja moitteettomassa kunnossa!), Donin vanha nahkahihna sekä yksi niistä lukemattomista koirankupeista mitä kaapeista löytyy. Myös pieni Capolle sopiva villapaita löytyi, villapaita joka on alunperin tehty Donille mutta joka siirtyi ensin Rikon pentuvillapaidaksi ja nyt siis Capolle.

Jotain olen kuitenkin saanut ostaa.  Timille ostin Messarista joulukuussa Nutrolin Senioria, ja erityisesti turkissa sen vaikutus on näkynyt hyvin. Timi on aina ollut siinä määrin virkeä tapaus että en osaa sanoa sen vaikutuksista muuten, mutta turkki on mielestäni paremmassa kunnossa, ei takkuunnu yhtä helposti ja koira näyttää vielä enemmän yhdeltä isolta karvapallolta kuin ennen. Koska Nutrolin siis näkyy vaikuttavan, ostin Capolle Nutrolin Pentua. Kunhan Luna saa Salmopet-lohiöljypullonsa hörpittyä tyhjäksi, täytynee riviä vielä täydentää Nutrolinin aikuiselle koiralle tarkoitetulla ravintoöljyllä.

Toinen ostos ei varsinaisesti ollut pentuostos, mutta se johtui pennusta. Koska autossa on takaosassa yksi häkki ja sen vieressä Lunalle tehty tila, täytyi häkin käytöstä jatkossa tehdä päätöksiä. Ajamme usein koko komppanian voimalla pidempiäkin matkoja, joten halusimme miettiä ajoissa turvallisimman koiriensijoitustavan. Capo vilkkaampana autoilijana saa periä Timin paikan takakontin häkissä, ja vaikka häkkiin mahtuisi kaksi pientä koiraa ja niin matkustivat häkissä aikanaan Timi ja Doni, Timi tuskin ilahtuisi Capon kanssa jaetusta autohäkistä. Niinpä Timi sai omat turvavyövaljaat.

Aiemmin vuosia sitten ennen farmariautoa Lunalla on ollut Karlien turvavyövaljaat jotka toimivat ihan ok (tosin kolaritilanteessa tms. niiden kanssa ei olla oltu joten siitähän ei voi sanoa mitään), mutta nyt löysin Clix Car Safe -valjaat jotka näyttivät tukevilta ja hieman toimivammilta kuin Karliet. Turvavyövaljaiden toimivuudesta tositilanteessa en ole äärettömän vakuuttunut, mutta koska juuri muutakaan vaihtoehtoa ei ole, haluamme yrittää turvata Timin automatkustamisen edes mahdollisimman hyvin.

Capo on kotiutunut meille oikein hyvin. Luna on alkanut jo pitää pikkuveikasta huolta, aina täytyy käydä tarkistamassa että kaikki on hyvin jos Capo vähänkään piippaa, ja mm. kotiin tultaessa Capon kiljuessa päivähuoneestaan Luna ulvoo sille takaisin. Luna ja Capo myös juoksevat yhdessä lenkillä ja leikkivät varovaisia leikkejä kotona. Capo saa huomattavan paljon enemmän jo anteeksi toilailuja, ja Luna taas komentaa ainoastaan sen verran että pentu ymmärtää viestin, eli lähinnä nostamalla hieman ylähuulta ja mahdollisesti päästämällä hiljaista murinaa. Ja Capohan tottelee.

Myös Timi on alkanut sopeutua. Se edelleenkin vetäytyy omiin oloihinsa (kuten pitääkin) kun pentu alkaa jurppia, mutta muuten sen sietokyky Capon suhteen tuntuu kasvaneen. Capo saa jo jakaa Timin oman rakkaan pedin, eikä se nyt niin haittaa vaikka se lenkilläkin vähän juoksisi päin tai perässä…