Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2010

Capo PU1, SERT, VSP

Julkaistu , kirjoittanut .

Herra Capselsson kävi tänään taas kiertelemässä kehää ja esittelemässä itseään Maija Mäkiselle Vantaan ryhmänäyttelyssä.

Capo oli ainoa erinomaisella laatumaininnalla palkittu uros, ja niinpä se oli myös paras uros ja lopulta myös vastakkaisen sukupuolen paras parhaan nartun viedessä rotunsa paras -tittelin. Sertitilikin aukesi siis Capon pokattua ensimmäisen sertifikaattinsa. Eli siis erittäin hienosti toisessa virallisessa näyttelyssään tepastelleelle pikkujätkälle!

Arvostelussa luki seuraavaa:

9kk ryhdikäs juniori, jolla hyvät rungon mittasuhteet ja ylälinja. Hyvä pää, korvat, silmät ja purenta. Hyvä
kaula ja säkä. Rintakehä voisi olla hieman pidempi. Eturinta saa vielä kehittyä. Tasapainoisesti kulmautunut,
vahva selkä. Hyvin kiinnittynyt vahva häntä. Rungossa karkea karva jossa tällä hetkellä rusehtavaa väriä,
pehmeät raajakarvat. Liikkuu hyvällä pitkällä askeleella, hyvin edestä ja takaa. Hyvä käytös.

Luna & sisäinen kello

Julkaistu , kirjoittanut .

Lunan elämässä on muutamia kaikkein tärkeimpiä asioita, ja jotkut niistä tulevat aina tiettyihin kellonaikoihin. Esimerkiksi ruoka ja isäntä. Iltaruokaa meillä yleensä tarjoillaan vähän päivän aktiviteettien mukaan neljän ja seitsemän välillä, mutta yleensä jos ollaan kotona, Luna alkaa viimeistään viiden aikaan muistutella että täällä ois sellasiakin asukkaita joille kelpais mahantäyte! Tahallaan olen antamatta  ruokaa aina samaan aikaan enkä myöskään anna sitä silloin kun Luna sitä ilmaisee haluavansa, mutta kyllä se silti aina jaksaa jossain vaiheessa alkaa sitä ruokaa pyytää.

Toinen asia on isännän töistä paluu. Yleensä se tapahtuu iltapäivisin joko kahdelta tai kolmelta, ja niinpä Luna asettuu yleensä siinä puoli kahden aikaan eteiseen oven taakse odottelemaan.  Siellä sitä sitten maataan siihen asti että auto tulee pihaan ja otetaan isi vastaan.

Capo missikisoissa

Julkaistu , kirjoittanut .

Capo kävi tänään ensimmäistä kertaa näyttäytymässä ihan virallisessa näyttelyssä kun ikää napsahti mittariin viime maanantaina se junioriluokkaan tarvittavat 9 kuukautta.

Capon mielestä semmoiset missipuuhat on vähän turhia, mielummin se juoksisi ulkona frisbeen kanssa, mutta jos ny on pakko niin kyllä se voi sitten vähän tepastella kehässäkin.. Siitä palkkiona kakkossija parhaan uroksen valinnassa ja varasertifkaatti.

Tuomari oli Dick Baars joka lausui Caposta näin:

9 months, very nice type, excellent head & expression. Nice neck, angulation could be more in balance. Tailset not quite ideal. Middle harsh coat. Colour ok. Moves with drive, a bit loose in front.

Potilas Luna

Julkaistu , kirjoittanut .

Luna alkoi eilen oireilla mahaansa aika yhtäkkiä varsin rajusti. Ihmetys oli suuri, kun puolitoista tuntia aiemmin ihan normaalisti niityllä muiden koirien mukana riehunut ja normaalia ulostetta tuottanut koira alkoi näyttää hyvin pelokkaan oloiselta ja vapista. Tätä ennen se ei myöskään suostunut syömään. Ensin luulimme että kyse oli siitä, kun jossain kauempana kuului ukkosen jyrinää muistuttavaa ääntä, mutta Luna ei kyllä ole enää vuosiin reagoinut sellaisiin ääniin lähes lainkaan. Hetken päästä se alkoi pyytää vähän väliä ulos, mutta ei oikein kuitenkaan halunnut sitten olla siellä. Lopulta avattiin meidän oman pihan ja isomman pihan erottava aita, ja kun Luna sinne pääsi, alkoi oksentaminen. Omalle pihalle kun ei voi tehdä tarpeita ja oksennustakin voi näköjään pidätellä jos on pakko.. Tässä kohti tuuppasin siihen Antepsinia koska Lunalla on ollut aiemmin taipumusta närästykseen, tosin tällä kertaa se ei maiskutellut niinkuin yleensä kun närästää.

Seuraavaksi Luna alkoi venytellä paljon ja juoda paljon, lisäksi se halusi olla koko ajan minun tai isännän lähellä, mikä taas kertoo siitä että sillä on paha olla.  Lisäksi se halusi mennä ulos makaamaan ison pihan puolelle vesisateeseen, eikä halunnut tulla sisään. Kun se alkoi vinkua ulkona, soitin päivystävälle eläinlääkärille kysyäkseni neuvoja ja kertoakseni tilanteesta jos se sattuisi pahenemaan niin että täytyisi päivystykseen lähteä, niin ainakin siellä sitten tiedettäisiin tilanteesta jo vähän valmiiksi.  Ell kuitenkin totesi oireet vielä sillä hetkellä sen verran lieviksi että voisimme jatkaa kotona koiran voinnin seuraamista. Vesi tuli aina jonkun ajan päästä ylös, ja otimme vesikupin pois jotta se ei juo aina kerralla paljon vettä joka ärsyttäisi jo valmiiksi ärsyyntynyttä mahaa. Noin puolen tunnin välein tarjosin sille muutaman lipaisun vettä, ja tämän jälkeen oksentelu lakkasi. Annoin sille myös maitohappobakteerijauhetta veteen sekoitettuna.

Arvoitus edelleen on, mikä mahtoi vikana olla. Vierasesine tai suolistotulehdus olivat yleisiä veikkauksia, mutta vierasesineen mahdollisuus on oikeastaan suljettu pois, koska Luna ei ensinnäkään harrasta sillä lailla asioiden syömistä, ja toisekseen olin ollut koirien kanssa koko päivän kotona, joten olisin kyllä huomannut jos se olisi mässyttänyt jotakin väärää. Samaten ulkoillessa koirat olivat isolla niityllä koko ajan kaksien silmien alla ja lähinnä juoksentelivat, joten tuskinpa on syönyt myöskään mitään keppiä niin että olisi jotakin niellyt. Päivän aikana se ei ollut syönyt muuta ruokaa kuin yhden broilerin siiven seitsemän aikaan aamulla ja oireet alkoivat kuuden aikoihin alkuillasta. Suolistotulehdukseen jo kallistuin, mutta luulisin että tällöin ulostekin olisi ollut löysempää tms., ja oireet eivät ehkä olisi menneet ohi niin nopeasti ja kokonaan. Joulunahan sillä oli todella lievän tulehduksen oireita jolloin siltä jätettiin pois kaikki muut luut paitsi broilerin luut ja rustoluut 1-2krt/vko, nyt jäävät myös broilerin siivet pois.

Kun oksentelu loppui, rauhoittui Luna nukkumaan sohvalle isännän viereen, ja uskalsimme lopulta mennä koko joukkio nukkumaan. Yön aikana Luna ei herättänyt kertaakaan vaan nukkui onnellisena sängyssä henkilökunnan välissä, ja aamulla sillä olikin jo kiljuva nälkä. Oireet olivat kadonneet, ainoastaan se oli aika vaisu. Annoin pienen annoksen naudan mahaa, ja Luna väitti että olipa hyvä elämänsä ensimmäinen ateria, saisko lisää. Lisää ei kuitenkaan herunut, ettei nyt tuupata sitä mahaa heti täyteen, vaan sai pitkin päivää pieniä annoksia. Soittelin taas eläinlääkäriin ja juttelin hetken tilanteesta, tultiin taas tulokseen että turha sinne on lähteä jos koira on selkeästi parempi. Mikäli oireet palaisivat, lähdettäisiin sitten. Eipä palanneet, illalla oli jo aika normaalin näköinen koira kotona, uloste ok ja kaikki valtakunnassa hyvin.

Luna ihanasti tukee meihin kun on paha olo, tässä menossa nojailu isäntään kun tuntui ikävältä…