Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2011

Perkele 17.5.2006 – 18.1.2011

Julkaistu , kirjoittanut .

Meidän Perkele, maailman persoonallisin kissa, on poissa.

Perkele oli keskellä maanantain ja tiistain välistä yötä yhtäkkiä halvaantunut, ja päivystyksessä syyksi epäiltiin joko sydämen toimintahäiriötä tai selkäytimen verenkiertohäiriötä.

Perkele sai lähteä pahat mielessä joutumatta kärsimään sen pidempään. Meiltä toivottaa kaikki voimia Jenni-siskolle, jonka hyvässä hoidossa Perkele sai viimeiset vuotensa rellestää.

Working dog

Julkaistu , kirjoittanut .

Useimmiten kun meillä lähdetään jonkun tai joidenkin koirien kanssa jonnekin muualle kuin lenkille tai muihin sellaisiin kaikille koirille kuuluviin koirajuttuihin, Timi on se joka joutuu jäämään kotiin. Muut pääsevät säännöllisesti mm. treeneihin, mutta Timi eläkeläisenä ei enää treeneissä käy eikä sitä viitsi kuumilla tai kylmillä keleillä ottaa tyhjän panttina autoonkaan istumaan. Viime aikoina Timi on monesti alkanut ”itkeä” eli piipittää kun olen alkanut pukea lähteäkseni, ja niinpä päätin että kun kerran mahdollisuus on, ottaisin Timin sopivana päivänä töihin mukaan. Saisi pappakoirakin erityishuomiota ja pääsisi ihan ilman junnuja mukaan.

Tänään sopiva päivä sitten tuli, ja Timi pääsi apukuskiksi apukuskin paikalle. Timin mielestä oli huisin kivaa, tosin aamulla se ihmetteli että ai miten niin pitäisi mukaan lähteä kun on niin tottunut että aamuisin kaikki jää kotiin, ja se piti ottaa eteisestä kainalossa kannettavaksi että tajusi että tässä ollaan nyt menossa ihan oikeasti.

Lounastauolla kävimme ulkoilemassa Ruoholahden rannassa ja aurinkokin jaksoi mukavasti sen hetken paistaa.

 

 

 

 

 

Ensin mutsi vie ja sitten nenä

Julkaistu , kirjoittanut .

Tänään oli vuorossa pitkästä aikaa etsintätreeniä. Siitäkin pidimme sen parin viikon treenitauon, Luna tosin kävi etsinnässä kerran mutta treenaamisen jätimme joulun ja uudenvuoden ajaksi sikseen. Nyt mutsi vei etsintätreeneihin, poikkeuksellisesti molemmat pääsivät samoihin treeneihin, yleensä treenien sujuvuuden kannalta on paras jos jokaisella ohjaajalla on yksi koira treenejä kohden. Nyt meitä oli kuitenkin niin vähän että meiltä pääsi matkaan molemmat nenäkkäät. Timi jäi kotiin viettämään laatuaikaa isännän kanssa, oli päässyt privaattilenkille, saanut kaiken huomion ja varmaan vähän namiskaakin 🙂

Koirat olivat intoa täynnä kun päästiin vihdoin taas treenaamaan, ja mitäs sitä noista sittisontiaisista voisi muuta olla kuin ylpeä.

Luna sai jäljestettäväkseen kaksi vuorokautta vanhan jäljen joka kulki kokonaisuudessaan autoteitä. Karttakuvassa näkyy välillä kuin oltaisi skutassa, mutta jostain syystä tieosuuksia ei parista kohtaa kartalla näy, autoteitä ne kuitenkin olivat kaikki. Niinpä siis jäljen päälle oli parikin kertaa satanut lunta ja vettä, sitten lunta oli sulanut sen päältä ja jäljen päältä oli pariin otteeseen aurattukin.  Tietenkin tuulikin oli käynyt ja kävi jäljestäessä kovana heitellen ja pyöritellen hajuja, ja jäljellä oli mös viisi suht isoa risteystä sekä yksi hämäyspisto. Mutta mitäpä Luna niistä, jäljesti hienosti ja sujuvasti ongelmitta alusta loppuun.

Jälki lähtee vihreän lipun kohdalta.

Capon jäljestä tuli aiottua lyhyempi koska sitä tekemään päästessämme kello läheni jo puolta yhdeksää. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä teimmekin jäljestä häiriötreenijäljen, joten jälki kulki ohi koirapuiston asuinalueelle jossa meidät ohitti kaksi koirakkoa, ja jälkimmäinen teki vielä jäljen loppuun Y:n eli jatkoi suoraan Pekontietä siitä mistä etsittävämme oli kääntynyt kartassa näykyvälle Pekonkujalle. Capo teki nätisti töitä ja malttoi pitää suunsa kiinni myös muita ohitettaessa ja jatkoi heti oikeita hommia. Hieno ilmaisu, hieno ihana Capseli <3

Ritari Räkäparta maailmaa valloittamassa

Julkaistu , kirjoittanut .

Valloitus onkin jo hyvällä mallilla, nimittäin matkailimme Viron Tarttoon esittelemään Capoa tanskalaiselle Jens Utke Ramsingille hyvällä menestyksellä, joskin ne räät puunattiin parrasta veks kehässä pyörähtämisen ajaksi. Capo sai ainoana kaikista p&s kääpiösnautsereista laatumaininnan ”erinomainen” ja hoiti kotiin myös junioriluokan voiton, rotunsa paras juniori -tittelin junnuserteineen  ja jos on kahmimaan lähdetty niin otetaan sitten kauhalla kanssa, lopulta Capo sai myös rotunsa parhaan tittelin.

Arvostelu kuului seuraavasti:

Compact built young male. Nice square, good proportion. Good head, correct bite. A little round dark eyes. Good neck, topline and angulation. Good coat structure. Free parallel movements.

Turha kai edes mainita kuinka ylpeitä pikkusällistä ollaan, nyt kun on hetkeksi taas misseilyt misseilty niin parta saa olla räässä ja muut lajit vallalla kun kaksi viikkoa kestänyt koirien treeniloma päättyy heti huomenissa agilitytreenien muodossa : )

Joskus se reissaaminen vaan pistää väsyttämään..

Eineksiä

Julkaistu , kirjoittanut .

Olemme lähdössä huomenna näyttelyreissulle Viroon Capon kanssa, ja matkaa varten kävin ostamassa sille ruokaa jota ei tarvitse säilyttää jääkaapissa. Koska all-time-favourite-matkaevästämme ZiwiPeakia ei löytynyt niistä eläinkaupoista joissa kävin, ostin mukaan Applaws-ruokaa. Ja kun purkkeja oli pari ylimääräistäkin, oli ihan pakko ostaa marketista Pedigreetä ja ottaa vertailukuva.

Vasemmalla siis Applawsin Chicken, tuna & vegetablesia, oikealla Pedigreen lammas & riisiä. Kummastahan näkee ihan päältä päin mitä se sisältää, ja kumpikohan on se, joka sisältää lihaa vajaa 50% ja kumpikohan se, joka sisältää lihaa 4%..