Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2011

Liettuan Juniorivoittaja 2011

Julkaistu , kirjoittanut .

Otsikon mukaisen tittelin pokkasi lauantaina räkäinen ritarimme El Captain voittaessaan junioriluokan Liettuan Voittajanäyttelyssä. Capo vei voiton kotiin handlerista (lue: minusta) huolimatta tanskalaisen Tomas Rohlinin kehässä, arvostelua ei ole tähän hätään kirjoittaa kun paperit ovat kasvattajan matkassa jotta ne saadaan laitettua pyörähtämään Kennelliitossa, mutta tuomari piti mm. Capon tyypistä erittäin paljon.

Seurueeseemme kuului Capon lisäksi kolme muuta Xtravaschnauza-koiraa sekä Capon kasvattajan omistama jo aiemmassakin postauksessa esitelty Penni-veteraani. Titteleitä tuli koirille lauantaina yhteensä neljä, joten melko näpsäkkää porukkaa oli liikenteessä! Meillä vierailleita ja blogissakin esiteltyjä oli tuoreen Liettuan Veteraanivoittajan ja täten myös Liettuan Veteraanivalion Pennin lisäksi mukana Lilo ja Rai, Lilosta tuli myös Liettuan Juniorivoittaja ja Rai taas sijoittui junnu-urosten toiseksi heti Capon jälkeen.

Sunnuntaina Capselsson kisaili Vilnus Cupissa nuorten luokassa Irina Poletaevan arvosteltavana, voitti sen (ERI1) ja vastaanotti luokka-SERTin. Tällä tuloksella se pokkasi itselleen myös FinnSieger-pisteen.

Näpsäkkä porukka myös ulkoili hyvin näpsäkästi ja vauhdikkaasti joka päivä vapaana rehaten, kaikki reissulta otetut kuvat löytyvät täältä, tässä muutama tyylinäyte:

Supermies töissä

Julkaistu , kirjoittanut .

Capistin on aina osoittanut erityistä lahjakkuutta jäljellä, mutta tänään se kyllä teki sellaisen suorituksen että harmitti ettei sitä saatu videolle. Ihan älyttömän upeaa työskentelyä.

Capo pääsi siis tekemään jälkeä joka on tehty viime perjantaina, eli se on vanhentunut kolme vuorokautta. Jälki kulki taajama-alueella, sen päälle oli satanut useita kertoja lunta, tiet oli aurattu useaan otteeseen ja ne olivat muuttuneet vedeksi ja loskaksi jäljen tekemisen jälkeen. Jälki kulki koko ajan joko auto- tai kävelytiellä, vastaan tuli ihmisiä, risteyksissä oli suuria lätäköitä, piti ylittää suojatie jota ennen oli pysähdyttävä odottamaan että bussi menee ohi… Lisäksi jälki lähti eläinlääkäriaseman pihalta jossa häiriöhajuja on suorastaan kosminen määrä. Capon piti löytää pihasta oikea haju ja lähteä siitä jäljelle. Jälki oli siis todella haastava, mutta mitä tekee Capo? Tasaisen varmaa, hyvää työtä. Ei ainuttakaan kohtaa missä olisi tullut jonkinlainen ongelma, eteneminen oli hyvää, häiriöihin reagoiminen olematonta, ja esimerkiksi suojatien ylityksessä käskin Capon ensin odottamaan ja sitten istumaan vierelleni kunnes bussi oli päässyt editse ja sen jälkeen annoin Capon jatkaa töitä. Ja se jatkoi kuin mitään keskeytystä ei olisi ollutkaan.

Sain siis kulkea perässä hämmästellen yhä uudelleen miten Capo selvitti haasteen ja kulman ja risteyksen toisensa jälkeen kuin vettä vaan. Ilmaisukin oli todella selkeä ja hieno. Sanattomaksi vetää, miten sitä onkaan noin hienon koiran onnistunut käsiinsä saamaan.

Ja vielä jälki kuvana:

 

Luna etsintätreeneissä

Julkaistu , kirjoittanut .

Tänään oli Lunan vuoro päästä ihan kaksin mutsin kanssa etsintätreeneihin – torstaina molemmat koirat pääsivät treenaamaan samalla kerralla ja saivat kivat motivaatiojäljet per lärvi. Tänään sitten Luna lähti tekemään vähän haastavampaa jälkeä.

Jälki oli vajaa 3,5km pitkä, se lähti Siwan pihalta ja kulki omakotitaloalueen läpi, parin sillan yli, metsässä ja radan vartta. Noin puolet jäljestä kulki autotiellä, puolet polulla. Häiriönä oli leikkiviä lapsia, jääkiekonpelaajia, hiihtäjiä, koiranulkoiluttajia, autoja joita piti väistellä sekä muutaman metrin päästä kulkevia junia. Lisäksi maali oli sisällä autossa.

Luna teki tasaisen tarkkaa ja hyvää työtä, tosin se olisi selkeästi halunnut oikaista jäljen ilmavainun avulla, mutta koska lunta oli niin paljon, ei se onnistunut. Niinpä se jäljesti nätisti koko jäljen maavainulla, ja selkeästi kun käännyttiin takaisin kohti maalia kahden kilometrin kohdalla, vauhti kiihtyi ja maaliin mentiin melkoista haipakkaa. Radanvieruspätkällä tuli paljon koiria vastaan, pari whippettiä juoksi aivan Lunan vierestä ohi monta kertaa ja se oli Lunalle kaikkein vaikein häiriö. Siinäkään tosin ei tarvittu kuin yksi käsky ja työt jatkuivat, muutoin Lunaa ei mikään häiriö haitannut lainkaan, joitain koiria se vähän katseli mutta jatkoi sitten töitä ilman eri kehoitusta. Maalissa Luna kierteli hetken autoa jossa maali oli sisällä, ja näytti jotenkin punnitsevan että miten tämän ilmaisun tässä nyt hoitaisi kunnes tyytyi haistelemaan auton takaluukun rakoa ja kävi sitten auton viereen istumaan.Viimeisen vuoden kaikki Lunan jäljet ovat olleet melko tasaisia, erityisiä ongelmakohtia ei ole tullut ja sen kanssa on hirmu kiva työskennellä kun tietää tasan miten koira mihinkin reagoi.  Myös sen tyyli jäljestää on nykyisin joitakin motivaatiojälkiä lukuunottamatta vähän rauhallisempaa ja vähemmän kohkausta sisältävää, toisin kuin silloin kun aloitimme ja Lunan jäljestystyyliä voi kuvailla lähinnä sanalla ”höyryjyrä”. Toki nykyisin jäljet ovat huomattavasti vaativampia monin eri tavoin, ja Luna on ehkä paremmin oppinut itse säätelemään temponsa sellaiseksi että se jaksaa tehdä töitä pitkään. Jos joskus jotakin kadoksissa olevaa joudutaan jäljestämään vaikka 12km, ei ole kovin hyvä ehkä käyttää kaikkia paukkuja ensimmäisellä kilometrillä..

Tässä jälki vielä kuvana.

Timistä

Julkaistu , kirjoittanut .

Pikkulinnut on visertäneet että ympäri ämpäri liikkuu joitakin melko värikkäitä kuvauksia siitä miksi Timi ei ole enää meidän kanssa. Tässä yhteydessä myös kiitos kaikille myöteläneille ja osanottonsa ilmaisseille, niiden lukeminen saa edelleen kyyneleet silmiin ja siksi niihin vastaaminen on ollut vaikeaa. Kaikki on kuitenkin vastaanotettu ja olemme kiitollisia siitä että Timi on ollut monien ajatuksissa.

En koe olevani kenellekään tilivelvollinen, mutta toisaalta ei meillä mitään salattavaakaan ole, enkä ole tainnut päivittää blogiin Timin viimeisiä vaiheita juurikaan. Niinpä käykäämme läpi koko juttu.

Ensimmäisinä oireina tosiaan olivat hengitysongelmat sekä järjetön kutina. Timi raapi itseltään karvat takkuun eikä se voinut edes syödä ruokaansa saamatta ryystämiskohtausta. Lisäksi sen maha oli aivan pinkeä ja turvonnut niinkuin koko koira vähän muutenkin. Hengitysvaivojen syy ei selvinnyt henkitorven vääränlaista muotoa ja kokoa lukuunottamatta. Niihin se sai kuitenkin kahden viikon antibioottikuurin. Lisäksi siitä otettiin verikokeet joista todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhasen vajaatoiminnan epäiltiin olevan syy kutinaan ja siihen, että turvotusta oli. Timi sai kahden viikon kortisonikuurin ja kilpparilääkkeet. Niin ja lisäksi liikuntakiellon siihen asti että hengitysvaivat helpottaisivat.

Antibiootit, kilpparilääkkeet ja kortisonit auttoivat hieman, mutta eivät vieneet pois vaivoja kokonaan tai edes tyydyttävästi. Timin liikuntakielto jatkui edelleen, ja se rapsutteli itseään edelleen. Turvotus ei laskenut. Puolitoista viikkoa edellisen lääkärikäynnin jälkeen eräänä iltana Timi alkoi yhtäkkiä hengittää hyvin nopeasti, ja makasi vain voimattomana kyljellään. Lähdimme heti viemään sitä lääkäriin, jossa Timillä todettiin neljännen asteen sivuääni sydämessä ja vaa’alla käydessä todettiin sen keränneen puoli kiloa nestettä itseensä 1,5 viikon aikana. Aika määrä koiralle, jonka oikea paino ilman ylimääräisiä nesteitä ympäri kehoa olisi jotakuinkin 5,5kg. Nyt Timi painoi 8,1kg.  Timi sai kaksi lääkitystä sydäntä varten sekä nesteenpoistolääkkeet. Timi söi tässä kohtaa 14 pilleriä päivässä, ja oireet olivat silti kaikki edelleen läsnä. Timillä oli myös 2/3 sydämen vajaatoiminnan oireista, eivätkä sydänlääkkeet auttaneet kuin vain sen verran, että Timi jaksoi syödä ja olla kotona sisällä pirteän oloinen lyhyitä jaksoja. Hengästymättä ja pysähtymättä lepäämään se ei jaksanut kävellä kuin muutaman metrin. Yhtenä iltana sillä kävi istuminenkin niin voimille, että ennen luovuttamista ja makuullekäyntiä sen silmät lurpsuivat väsymyksestä puolen minuutin istumisen jälkeen. Se ei jaksanut kävellä lenkeillä mukana eikä edes tulla oleilemaan ulos yli viideksi minuutiksi, mutta muiden lähtiessä ja tullessa itki ja vinkui eteisessä, kun olisi niin kovin halunnut myös lähteä. Koska kahdella klinikalla joissa kävimme, ei ollut mahdollisuutta ultrata Timiä, emme voineet myöskään tietää onko sillä sydämessä kasvain tai onko sen piilokives kehittänyt syövän ja/tai lähettänyt etäpesäkkeitä. Näitä ei kuitenkaan lähdetty tutkimaan koska Timi oli jo melko väsyneessä kunnossa.

Timi oli jo lähestulkoon 13-vuotias, eikä se olisi koskaan parantunut vaivoistaan. Mielestäni 14 pilleriä päivässä pitämään koiran hyväntuulisena sisätiloissa on liikaa, etenkin kun ne eivät auttaneet tarpeeksi paljon. Timi oli hyvin aktiivinen koira viimeisiin viikkoihinsa asti, ja minulla ei ole sydäntä sellaista koiraa pitää kotona rouskuttamassa pillereitä ja olemassa sohvalla koristeena. Jos jotain Timille olin velkaa, niin sen että se sai mennä saappaat jalassa kärsimättä yhtää enempää. Päätös oli jumalattoman vaikea, mutta olen vakuuttunut siitä että myös oikea.

Tallinna KR

Julkaistu , kirjoittanut .

Käväistiin Räkiksen kanssa Tallinnassa missikisailemassa viikonloppuna, ja mukaamme lähti myös Capon kasvattajan toinen uros Penni. Penni oli lauantaina ROP VET ja näin ollen tuli Eestin Veteraanivalioksi, Capusiiniapina taas oli molempina päivinä ERI3 joten tavoittelemamme viimeinen Eestin junnuserti jäi vielä uupumaan. Olen kuitenkin erinomaisen ylpeä pikkumiehestä ja vielä entistä rakastuneempi siihen. Miten voi pieni koira ilahduttaa pelkällä olemisellaan niin paljon? Capselin mielestä hotellin pyöröovet olivat mitä mielenkiintoisimpia kapistuksia ja mikäpä voisi olla sen hauskempaa kun tepastella pyöröovessa ja riemuita siitä kun yhtäkkiä eteen tulee aukko josta pääsee ulos o/

Muutenkin herrat käyttäytyivät oikein fiksusti ja filmaattisesti koko reissun,  heidän kanssaan oli ilo matkustaa. Ylpeä olen myös siitä kuinka kauniisti Capo esiintyi näyttelyssä. Capon sunnuntain arvostelu kuulosti tältä, tuomarina Zorica Salijevic:

Typical head with good pigment, well developed strong muscular body, good pigment & fur quality, nice temperament & presentation in ring.

 

Penni otti rennosti kun titteli oli plakkarissa.