Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2011

Treenivideoita!

Julkaistu , kirjoittanut .

Eilen illalla kuvattiin video Capon liikkeestä maahanmenosta ja seuraamisesta. Koska sain eilen käyttöön uuden videonmuokkausohjelman, en osannut ihan käyttää sitä ja vähän pätkimistä on, ja lisäksi jostain syystä video tuplasi itsensä eli puolivälissä alkaa samat jutut uudelleen. Olennainen tästä kai kuitenkin käy selväksi!

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=IIfPjHzW6Uw]

Tänään käytiin sitten taas agilitykentällä ja vauhti oli niin kova Capolla, että en meinannut pysyä ohjauksen kanssa yhtään mukana kun en arvannut että tämän päivän treenin teemana olisi tykinkuulat. Nämä videot ovat viimeisiltä pätkiltä mitä tehtiin ja Capo oli niissä jo selkeästi vähän väsynyt, joten voitte kuvitella mitä vauhti oli alussa..

Ensimmäisellä videolla Capo näköjään hyppäsi kontaktin yli puomilta alastullessa, minulla oli niin kiire ehtiä sen edelle ennen putkea etten huomannut ottaa kontaktia kunnolla. Siihen täytyykin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=QgX458b08C4]

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=YkQCRGzOT_Q]

Kultaa

Julkaistu , kirjoittanut .

Sitä mun koirat on.

Tänään yllättäen aamulla tuli puhelu ettei töihin tarvitse lähteä – syysflunssa on kaatanut lähestulkoon kaikki työmiehet petiin ja näin ollen minunkin olisi ollut vähän turha lähteä sinne palloilemaan. Koska olin jo kuitenkin tunnin verran ollut hereillä ja unen rippeet olivat jo silmistä karisseet, ajattelin aamupäivän käyttää hyödyksi lähtemällä treenaamaan koirien kanssa. Lopulta päätin että koska Lunalle viime viikot ovat olleet tosi treenientäyteisiä ja päälle vielä ne kaksi tokokoetta (epävirallinen ja virallinen), se saisi jatkaa treenilomaansa vielä jonkin aikaa.

Sen sijaan Capon kanssa ajattelin työstää agilityn vireongelmaamme, mutta Capopa oli sitä mieltä että mitä ihmeen vireongelmaa. Capo meni koko ajan TÄYSIÄ, ja voi sitä innon määrää! Päädyin siis tekemään lyhyen treenin jottei liika hiominen latistaisi intoa – tosin mitään ei kyllä tarvinnut hinkata, niin mielettömällä draivilla mutta silti tarkasti Capo meni. Tein muutamia irtoamisharjoituksia, pari vauhdikasta radanpätkää ja vähän keppejä. Keppien kanssa edelleen on pientä ongelmaa siinä, että jos Capo tulee kepeille edelliseltä esteeltä kovaa, se saattaa pyyhkäistä väärästä keppivälistä sisään, ja jos se taas ei tule kovaa, sen pujottelurytmi ei ole yhtä hyvä ja joitakin keppivälejä saattaa mennä suoraksi. Tämän otamme kuitenkin nyt tehotreeniin (lähinnä siis sen että se oppisi hakemaan kovemmastakin vauhdista oikean sisäänmenovälin) ja sitten suuntaamme kisoihin. Niin hyvää oli meno tänään!

Lopetin tosiaan agilityn kun Capolla oli vielä tosi hauskaa, jotta se into ei sieltä latistuisi. Tosin heti kun ilmat viilenivät niin taas on ihan toinen tatsi Capolla agiliitelyyn, ja toisekseen olemme nyt pitäneet Oreniuksen treeneistä taukoa. Oreniusten valmennus on ollut ylivoimaisesti parasta missä olen koskaan koirineni agilityn saralla ollut, ja olemme edistyneet Juhan ansiosta todella nopeasti. Capo on kuitenkin melko ohjaajapehmeä ja koska radat Agilityakatemiassa ovat melko haastavia ja minä joudun paljon miettimään ohjaustani sekä tekemään paljon erilaisia ohjauskuvioita jotka hidastavat vauhtiani, se on ilmeisesti tehnyt Caposta vähän epävarman. Nyt pidämme taukoa todennäköisesti ensi kevääseen asti Agilityakatemiasta, keräämme varmuutta vapaavuoroilla, helpommissa treeneissä ja toivottavasti ykkösluokan kisoissakin ja sitten jatketaan taas valmennuksessa.

Menin agilityn jälkeen vielä tokokentälle aikeenani vähän hioa Capon seuraamista, vaan ei siitäkään mitään hiomista juuri löytynyt. Täyskäännös oli hieman väljä, mutta muuten kontakti pysyi tiukasti koko ajan todella hyvin. Capo on myös ihan mielettömän nopeasti oppinut liikkeestä maahanmenon, se on sillä nyt hienosti hanskassa. Seuraavaksi aloimme opetella tokohyppyä, Capo hoksasi idean hyvin nopeasti, eli että minä jään seisomaan taakse vaikka se lähtee hyppäämään ja sitten sen täytyy kääntyä seisomaan minua kohti. Käytin nyt tietysti ensimmäisellä harjoituskerralla käsiapua hyppyyn lähdettäessä ja palkkasin sen esteen yli kun se kääntyi takaisin minua kohti seisomaan. Sen jälkeen menin sen viereen ja taas palkkasin seisomisesta ja vapautin siitä suoraan. Capolle seisominen on vielä vähän vieras liike treenatessa ja se meinaa usein tarjota istumista, joten täytyy vahvistaa seisomista ensin ennenkuin otetaan istumiset mukaan. Vähän sen täytyy lisävauhtia saada vielä hyppyyn koska hieman Capo kolisteli takajaloilla siihen.

Näiden lisäksi tehtiin vielä luoksetuloa. Olen jostain syystä tähän mennessä aina jättänyt Capon maahan paikalleen ja kutsunut sen siitä, joten Capo oli vähän hämillään kun yhtäkkiä jätinkin sen istumaan. Muutama päivä sitten treenattiin tätä ensimmäisen kerran ja ”paikka”-käskyn kuullessaan se näytti siltä että ”mutsi hei sä unohdit jotain…”, mutta jäi kuitenkin istumaan. Kun annoin käskyn tulla sivulle, Capo pikapikaa kävi maahan ja tuli heti sitten. 😀 No, tänään jäi maahanmenot kokonaan pois ja Capo tuntui uskovan että minäkin tiedän miten tämä liike menee.. Luoksetulossa Capo tulee suoraan sivulle, ja aiemmin ongelmana on ollut se, että se on hypännyt minun jalkaani päin ja siitä ilmassa kääntynyt osittain valmiiksi sivulle. Käsiohjauksella olen nyt kitkenyt pois tätä jalkaa päin hyppäämistä ja tänään ei tarvittu enää käsiohjausta ja tultiin hienosti sivulle hyppäämättä päin ensin. Into ja vire pysyivät koko ajan hirvittävän hyvinä ja suurin ongelma tällä treenikerralla oli se, että minä malttaisin lopettaa kun oli niin kiva treenata! Sain kuitenkin lähdettyä hyvässä vaiheessa tekemättä liikaa, ja treenikentältä suunnattiinkin suoraan lenkille.

Näin kivaa on juosta vapaana metsässä!

Lunan tokouran alku ja loppu

Julkaistu , kirjoittanut .

Niinpä niin. En ollut koskaan ajatellut että voisin jonain päivänä viedä Lunan tokokokeeseen, sen arkuuden takia luoksepäästävyys ja kehätarkastus ovat olleet ne asiat, joiden takia olen hylännyt ajatuksen ihan alkuunsa aina. Nyt kuitenkin vieraiden ihmisten kanssa ei ole ollut pariin vuoteen mitään ongelmia, ja Luna alkoi muutenkin näyttää siltä että sen kanssa tokouraa voisi hyvinkin vähän tehdä, se on todella innokas ja sen mielestä toko on tosi hauskaa. Ja on se teknisesti hyvä myös.

No, eiliseksi sen sitten viimein olin ilmoittanut Lindan innostamana kokeeseen. Ja siihenhän se kosahti mitä vähän pelkäsinkin. Luna pelästyi tuomaria kehätarkastuksessa (joka kuitenkin saatiin suoritettua ihan niinkuin pitää), ja sen jälkeen koko koe oli yhtä tuomarin pälyilyä. Kehätarkastuksessahan tarkistetaan ettei nartulla ole juoksuja, ja mitään Luna ei enemmän pelkää kuin sitä että vieras ihminen koskee sen takapäähän. Nyt tosin parin vuoden ajan eläinlääkärit ovat saaneet sitä ihan hyvin roplata jos on ollut tarvis, joten ajattelin että ehkä tämä pelko on vähän hellittänyt. No, ei ollut.

Luoksepäästävyydestä tuli 7, Luna meni tuomaria vastaan asettuen minun ja tuomarin väliin. Oli kylläkin ihan utelias ja ystävällinen ja kävi tuomaria haistamassa, mutta liikehän ei mene putkeen jos koira lähtee viereltä haahuilemaan. Annoin kuitenkin haahuilla kun se nyt kuitenkin itse otti kontaktia ihmiseen jota oli aiemmin pelästynyt.

Paikallamakuusta 9, muuten hyvä ja hieno suoritus Lunalta, mutta ennakoi sivulletulon lopussa ja nousi siis ennen käskyä sivulle. Seuraaminen kytkettynä 7,5, Luna lähti alussa kaartamaan edestäni jälleen minun ja tuomarin väliin, muutoin ihan ok seuraaminen. Seuraaminen taluttimetta 8,5, vähän väljät käännökset, muuten ok.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0, Luna jäi seisomaan enkä tajunnut antaa uutta käskyä ennenkuin oli liian myöhäistä. Seisominen seuraamisen yhteydessä 9,5, liikkeen jälkeen peruasento vähän vino, muuten perfecto. Luoksetulo 6,5, jouduin antamaan käskyn kahteen kertaan. Estehyppy 8, muuten hyvä mutta Luna kolisteli estettä hypätessään. Kokonaisvaikutus 8 ja II-tulos.

Onpahan nyt käyty kokeilemassa ja hankkimassa vähän lisää kisakokemusta, mutta kyllä Lunan kisaura nyt oli tässä. Sille kehätarkastus on niin ahdistava kokemus ja se oli loppukokeen ajan niin jännittynyt, ettei minulla ole niin suurta kisaamisen halua että haluaisin altistaa sen useammin tuolle kaikelle. Sen lisäksi etten halua tehdä siitä pelkopurijaa, se varmaan olisi seuraava vaihe kun Luna tarpeeksi ahdistuisi. Katsotaan jatkossa Capon kanssa, Luna saa keskittyä jälkihommiin. 🙂