Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2012

Vajaakasvuisia ja -älyisiä

Julkaistu , kirjoittanut .

Kiirettä on viime aikoina pitänyt ja blogin päivittely on sattuneesta syystä jäänyt vähän vähemmälle. Tiivistetysti ollaan viime viikkoina treenattu Capon kanssa raunioita, tottista, agilitya ja rakennusetsintää, Xenan kanssa tottista, agilitya, hakua ja järjenkäyttöä. Viimeiseksi mainittu ei ole varsinaisesti vielä oikein ottanut tuulta alleen.

Capo on vissiin itsekseen vähän opiskellut noita paikannushommia, se on ollut rakennusetsintä- ja rauniotreeneissä ihan uskomaton. Olen lähinnä kulkenut sen perässä silmät teevadin kokoisina ja ihmetellyt että mistä toi koira on ton kaiken oppinut… Nyt olisi Capon kanssa katsottu vähän tottisvalmennusta ja ryhmätreenejä talvelle ja otettu BH-koe tavoitteeksi keväälle. Ja se, että saatais ilmaisu kuntoon raunioille niin päästäis sitten silläkin puolella kokeisiin. Agilitysta Capo on ollut nyt tauolla, viime treeneissä pari viikkoa sitten se oli vähän haluton hyppäämään, samoin seuraavan päivän vapaatreeneissä. Niinpä päätin että turha sitä sitten on hyppyyttää, ja sen sijaan varasin sille ajan osteopaatille. Lääkärissä ei nimittäin löydy syytä tälle, ja hierojakin on käynyt säännöllisin väliajoin, joten käydään osteopaatilla katsomassa josko ratkaisu löytyisi sieltä ja katsotaan sitten sitä agilitya uudelleen.

Koska Capoa en sitten viitsinyt kyseisellä vapaatreenivuorolla enempää rasittaa kun se kerran oli haluton, pääsi Xena hommiin. Xena sai ensimmäistä kertaa tehdä pientä ratatreeniä, aiemmin se on tehnyt max. kahta estettä peräkkäin (eli lähinnä putki-putki tai puomi-putki). Siihen nähden meni mielestäni tosi hyvin, joskin kun tuo video on kuvattu alkoi se olla hieman väsynyt. Oikeanpuoleinen ohjaus ei vielä ihan auennut Xenalle, kun kaikessa muussa kaikki lähtee aina vasemmalta. Niinpä nyt ekaa kertaa tuollasta pikku rataa tehdessä ohjasin koko ajan vasemmalta jottei Xena turhaan hämmenny. Täytyy ensin vahvistaa oikean puolen ohjausta yksittäisillä esteillä.

Video löytyy täältä, jostain syystä en saa niitä enää upotettua tähän tekstin sekaan.

Lisäksi Xena aloitti hakutreenit, ja on niin ilmeisen kivaa ja hauskaa ettei se edes muistanut mörköillä, mitä se muuten on vähän tehnyt vieraiden ihmisten kanssa. Tänään treeneihin mentäessä se ei olisi millään malttanut pysyä nahoissaan ja erinomaisen tehokkaat, nopeat ja suorat pistot teki vaikkei tietysti syvyyttä ollut vielä paljon. Ja ihanasti kääntyy korvat ihan luimuun ja alkaa häntä kovasti heilua kun saa hajun, ainakin on helppo lukea. 😀

Tottiksesta nyt taas ei ole juuri sen enempää sanottavaa kuin että keskittymiskykyä saisi olla neidillä vähän enemmän, järjen valo ei aina loista ihan kirkkaimmillaan. Mutta ollaan me toki jo paljon juttuja opittukin!

Muulla kuin harrastusrintamalla ei ole sitten paljon sattunutkaan, lenkkeilty ollaan ehkä normaalia enemmän ja käyty koirauimalassa uimassa. Mutta sitten meitä saapui viime torstaina riemastuttamaan nelihenkinen käppänäpentue, kuusiviikkoisia epeleitä. Ihanan reippaita pentuja, jos ois narttupennun paikka auki niin tuosta nappaisin itselle yhden, kasvattajaltahan ei tietty kysytä. Ja tässä heistä kuvia:

 

 

Rakennusetsintää ja tottista

Julkaistu , kirjoittanut .

Capo on käynyt viime aikoina treenaamassa rakennusetsintää, ja se tuntuu olevan Capolle ihan kaikkein mieluisin laji. Toki se on aina ollut lahjakas raunioilla, haussa ja jäljelläkin, mutta nyt rakennusetsintätreeneissä se on ollut niin innoissaan ettei ole meinannut pysyä nahoissaan ennenkuin pääsee hommiin. Lisäksi se irtosi ihan älyttömän hyvin ja todella hämmästyttävän hienosti minusta vaikka rakennus oli aivan pimeänä ja siellä oli häiriönä mm. radio särisemässä kovaa. Raunioilla sillä tosin on ollut hieman hankaluutta pienen kokonsa takia, kun radalla jossa yleensä treenaamme, oli kesällä todella pitkät heinikot joista Capon oli vaikea päästä läpi ja etenkin samaan aikaan yrittää paikantaa maalimiestä – hakumetsässä ja rakennuksilla sen on helpompi liikkua ja ehkä siitäkin johtuu se että se irtoaa paljon pidemmälle ja tekee todella nätisti ja itsenäisesti hommia. Olin todella aivan äimänkäkenä kun koira vaan lähti vieraassa rakennuksessa reippaasti pimeyteen etsimään ”kadonneita”, pitkälle irtoaminen valoisallakin kun on meillä ollut työn alla viimeisen puoli vuotta.

Capon rakennusetsintätreenien lisäksi ollaan viime päivien aikana keskitytty tottisteluun, Capon seuraamisongelma on alkanut ratketa – sehän alkoi keväällä tehdä sitä että seurasi kyllä oikealla paikalla mutta haukotellen ja nuuskien maata, etenkin kun käytiin yhdessä möllitokokokeessa jossa jännitin. Päättelin että olen vain lähtenyt vaatimaan Capolta liian nopeasti liian paljon, sehän seurasi todella hyvin heti alusta asti, ja olen varmasti pidentänyt seuraamispätkiä kärsimättömyyksissäni liian nopeaan. Lopulta seuraaminen alkoi olla ihme seilaamista jatkuvasti. Nyt pidin alle ensin parin kuukauden tauon koko tokosta koska Capoa alkoi ottaa pannuun heti kun edes kuuli seuraamiskäskyn, ja sitten aloitin ihan pikkujutuista. Ensin otin jonkun aikaa vain lähtöjä, eli Capo sivulle ja sitten kaksi askelta eteenpäin. Sehän aiemmin tosiaan teki niin että kontakti sivullaolossa oli hyvä, mutta se laski heti liikkeelle lähdettäessä ja nousi sieltä sitten muutaman askelen jälkeen. Nyt kontakti pysyy koko tuon liikkeellelähdön ajan. Nyt olen pidentänyt seuraamispätkää viiden askeleen pituiseksi, ja kontakti on parempi kuin ikinä, samoin kuin pysähdykset. Nyt vaan yritän pitää mielessä ettei saa kiirehtiä jotten ryssi samaa asiaa samalla tavalla heti uudelleen… Samaten kettistä ollaan treenattu Capon kanssa siihen malliin että pöytiä ja putkea lukuunottamatta kaikki esteet menevät kuten kokeessa kuuluu. Pöytiä en ole vielä treenannut ollenkaan ja putken kanssa täytyy pikkaisen miettiä sitä, miten opetan Capolle selkeästi että kettiksen putki on eri juttu kuin agilityn, koska agilityssahan sen pitää mennä läpi niin lujaa kuin lähtee, mutta kettiksessä sen olisi heti putken jälkeen käytävä maahan. Toki putket näissä kahdessa ovat erilaisia ja käskysana on eri, mutta silti.

Xena taas aloittaa tänään tottiksen ryhmätreenit ja vähän ollaan kotona tehty lähinnä sivulletuloja. Xenan mielestä on vähän epäilyttävää että olen kumartuneena kun sen pitäisi tulla ihan muhun kiinni, mutta ensin harjoiteltiin ihan vaan siihen viereen seisomaan tulemista ja sitten kun se sujui hyvin, lisäsin istumisen mukaan. Xena on myös kulkenut Capon treeneissä ahkerasti mukana katselemassa uusia paikkoja ja ihmisiä, koska pientä mörköilyä on ilmassa ja etenkin tummille hahmoille tulee todella kertoa kaapin paikka nelikuisen uskottavuudella.

Ja ollaan me tietysti ihan normaalisti lenkkeilty ja rehattu muutenkin, tässä loppuun vielä pari otosta sunnuntain lenkkeilyltä.