Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2012

Koirauimalassa

Julkaistu , kirjoittanut .

Ollaan tässä viime aikoina käyty ahkerasti koirauimalassa – vähintään kerran viikossa – kun Capon kropan reistailut on sitä vaatineet. Toki olen aiemminkin aina käyttänyt koiria myös talvikaudella uimassa sisäuimaloissa, mutta en aiemmin näin usein. Xenan ja Lunan mielestä uiminen on PARASTA, ja Capon mielestä TYPERINTÄ. Tytöt läträä ihan missä vaan onnensa kukkuloilla, Capo taas ei. Herra Kapteeni mielummin laittaisi miehistön uintihommiin ja itse toimisi työnjohtajana kuivana pysytellen. Niinpä onkin just sopivaa että juuri Capon pitäisi uida eniten! Onneksi mieheni on kiltisti lähtenyt mukaan apukäsipariksi jotta kaikki koirat saa puolen tunnin uintiajasta kaiken irti, yksin kun on vähän hidasta heitellä kahdelle lelua yhdestä päästä ja käydä samalla laittamassa toisesta päästä Capoa uimaan. Capolla onkin seuraava osteopaattiaika tässä viikon sisään (tarkkaa päivää en vielä tiedä, Capo on vakiosteopaatin akuuttilistalla mutta lupasivat järjestää ajan johonkin tämän viikon loppuun tai ensi viikon alkuun) ja nyt vähän jännittää mitä siellä sanotaan. On nimittäin venytelty, on uitu, on pidetty Back on Trackia ja kauratyynyä ja verryttelyt on hoidettu niin viimeisen päälle kuin voi, myös ihan normaalisti lenkeille mentäessä. Yleensähän lähdetään metsälenkille suoraan pihasta kun pihakin sijaitsee keskellä metsää, mutta nyt oon varmuuden vuoksi käynyt verryttelykävelyllä ensin hiekkatiellä niin että Capon on pitänyt kulkea alku- ja loppuverkat hihnassa.

Tänään onnistuttiin välttämään aiemmin piinannut kameran linssin huuruuntuminen uimalassa, ja sain vähän kuvia uintipuuhista. Viimeiset nelisen vuotta ollaan käyty Hyvinkään Koirakylpylässä, mutta nyt lyhyemmän matkan ja halvempien uintihintojen takia ollaan siirrytty käyttämään Helsingin koirauimalaa. Suosittelemme molempia edellä mainittuja paikkoja kaikille!

 

Tunnustuksia

Julkaistu , kirjoittanut .

Viime aikoina blogeissa on kierrellyt kahta erilaista tunnustusta ja meille on näemmä sattunut kohdalle molemmat niistä, ensin Nathalielta ja sitten Josefiinalta. Kiitos molemmille, ihan kiva että tietää jonkun lukevankin näitä jorinoita! Molemmissa on kuitenkin sama idea taustalla, mutta Josefiinan tunnustuksen tarkoituksena on jakaa tunnustusta alle 200 lukijan blogeille (joka tarkoittaa ilmeisesti blogspotin lukijaksirekisteröitymismahdollisuutta) mutta meidän blogiin kun ei voi lukijaksi rekisteröityä vaan tiedän ainoastaan kuukausittaisten kävijöiden määrän joka taas on useita tuhansia, laitan nyt tämän Nathin version eteenpäin! Saimme siis seuraavanlaisen tunnustuksen:

 

Säännöt menevät näin:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it – lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu
vain Post it – lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat
sen eteenpäin.

Meiltä tunnustus lähtee seuraaville: Whipped, Nita ja Noomi, Niittapanta naulakossa, Oiva ja Luka, Jehna ja Sofi.

Haasteiden kirjottelemisen lisäksi ollaan tässä treenattu ja myös jätetty treenaamatta. Capo kävi maanantaina osteopaatilla jossa sillä todettiin massiivinen virheasento lantiossa, todennäköisesti törmäyksen aiheuttama. Vamma on jo vanhempi, todennäköisesti joskus kesällä syntynyt. Tästä johtuen sillä on muutenkin liikeradat ja vähän kaikki vinksallaan, joten saatiin sitten taas agilitykielto, niinpä viikonlopun kisat jäi väliin. Koska ollaan ehditty näiden sairastelujen takia käydä Capon kanssa varmaan yhteensä kolmissa agitreeneissä elokuun alun jälkeen, pääsee Xena nyt paikkaamaan Capoa aksatreeneihin siihen asti että Capo on kunnossa. Kahden viikon päästä käydään uudemman kerran osteopaatilla tsekkaamassa tilanne. Capo saa kuitenkin normaalisti tottistella, lenkkeillä ja treenata raunioita (joskin vähän pitää kattoa mihin laittaa ukot ettei tuu jyrkkiä kiipeämisiä tms.) ja nyt ollaan kerran viikossa käyty uimassa myös jos vähän helpottais. Tottikset sillä onkin mennyt nyt ihan tosi hyvin, Capo tuntuu olevan ihan liekeissä! Huomenna meillä onkin tottisvalmennus jota odotan nyt tosi innolla.

Xena sen sijaan on treenaillut paljonkin asioita. Tänään oltiin taas hakutreeneissä, ja voi vitsi miten makee toi koira on. Sehän on aiemmin vähän mörköillyt vieraita ihmisiä ja varsinkin miehiä, mutta siitä ollaan päästy jo aika hyvin eroon hakutreenien aloittamisen myötä. Tänään treeneissä oli maalimiehillä jo pressut ja systeemit ihan normaalisti päällä, ja pari viime kertaa ukkoina on ollut myös miehiä. Tänään syvyyttä oli noin 50m, ja Xena lähti kuin tykin suusta ja vaikka ei viimeisellä piilolla heti löytänyt niin ei se vaan luovuta vaan haki kunnes löytyi. Sen mielestä haku on ihan maailman hauskinta puuhaa, ainoa tyhmä juttu on se, että mutsi tulee välillä laittamaan hihnaan!

Haun lisäksi ollaan tehty vähän agilityjuttuja, aloin opettaa Xenalle 2on2offia, mutta koska Xena automaattisesti tarjosi istumista alastulokontaktille, niin tehtiin sitten niin ja nyt ”koske”-käsky alkaa jo olla aika tuttu. Lisäksi ollaan tehty paljon takaakiertoja jotka onnistuu hyvin jo oikealtakin puolelta, ja lisäksi oon yhdistellyt takaakiertoa mm. putkeen niin että ensin takaakierto ja sitten putkeen. Vauhtia ja virtaa löytyy kuin pienestä kylästä, ja mikäs sen parempaa!

Haasteita

Julkaistu , kirjoittanut .

Onhan nää haasteet ihan hauskoja että voidaan kai me tämä nyt tehdä tähän väliin kaiken puisevan treenikirjoittelun lisäksi. Kaksi haastetta on lisäksi vielä odottamassa ja puoliksi kirjoiteltukin, jospa mä joskus saan ne valmiiksi. Että te jotka ootte meidät haastaneet niin haasteet on otettu vastaan kyllä!

1. Minkä takia olet valinnut juuri tämän nimen koirallesi?

Hmm. Ei mulla oo oikein mitään hienoja tarinoita noiden takaa. Oon kauhean nirso nimien suhteen, en esimerkiks tykkää lainkaan ihmisten nimistä koirilla (okei, nykyään on myös Luna-nimisiä lapsia, mutta en ollut silloin törmännyt yhteenkään kun nimesin Lunan) ja erityisen pahoja vilunväreitä mussa aiheuttaa sellaiset vanhat, perinteiset ihmisten nimet koirilla. En muista mistä Lunan nimi paukahti päähän, kun kävin katsomassa Lunaa ensimmäistä kertaa sen ollessa muutaman tunnin vanha, päätin että siitä tulee Luna. Ja varmasti siitä tuli Luna kun puhuin äidin kanssa puhelimessa ja se kysyi että mikäs sen pennun nimeksi tulee, ja kun totesin että Luna, niin sit se oli sillä selvä.

Capo oli Capo jo kun se tuli meille, ja nimi sai jäädä. Aiemmin se oli ollut Pulla, joksi kutsun sitä vieläkin välillä.

Xenan kohdalla pyörittelin kaikenlaisia nimiä aika kauan. Xenakin kävi mielessä kerran aiemminkin mutta tuli hyllytetyksi koska mieheni mielestä siitä tuli liikaa mieleen se tv-sarjan Xena. En ole ikinä nähnyt ko. sarjasta jaksoakaan, ja minusta Xena oli niin ilmiselvä Xena, että se siitä sitten tuli.

2. Mitä koirasi tekee tällä hetkellä?

Xena ”auttaa” Jania sytyttämään takkaa, ja Capo ja Luna pyörii jossain tekemässä jotain.

3. Mitä kaikkea koirasi on syönyt tänään?

Broilerin jauhista.

4. Jos pitäisi valita koira pelkästään värin perusteella, minkä värisen koiran sinä valitsisit?

Vaikea! Tykkään hirmusti Xenan väristä etenkin tuon maskin takia, mutta toinen kiva väri on hopeabrindle.

5. Jos koirasi saisi päättää mitä tekisitte huomenna, mitä koirasi päättäisi?

Ei varmaan tehtäis koko päivänä muuta kuin lenkkeiltäis hulluna ympäri metsiä, syötäis pelkkiä nakkeja ja lisäksi Xena pureskelis mun käsiä. Saattaisivat lisäksi myös vähän painia.

6. Kuka on koirasi paras koiraystävä?

Sekä Xenan että Lunan paras koiraystävä on Capo. Xena ja Luna ei juuri ole lähemmissä kontakteissa keskenään, mutta molemmilla on Capon kanssa ihan omat juttunsa. Oman porukan ulkopuolelta en osaa oikein sanoa, meillä on paljonkin sellaisia koirakavereita joiden kanssa koirat pääsee lenkkeilemään yhdessä, mutta kukaan ei oo oikein noussut ylitse muiden. Kyllä noi niin eri tavalla on keskenään kuin muiden kanssa.

7. Mikä on koirasi suosikkileikki?

Xena tykkää kovasti palloleikistä jossa noudetaan pallo ja tuodaan se mulle jolloin lentää heti uusi pallo. Capon lemppari on kepit, etenkin raivokas taisteluleikki kepeillä. Lumpparilla ei oo niin selkeetä lempileikkiä, mikä vaan mikä lentää ja mistä voi taistella, on kiva.

8. Missä koirasi nukkuu öisin?

Sängyssä…

9. Mikä on ensimmäinen koirallesi ostama tavara?

Ei minkään valtakunnan muistikuvaa Lunasta, Capo peri edellisten koirien kamoja aika paljon enkä siis muista siitäkään. Oiskohan ollut joku panta.
Xena samoin peri edellisten koirien hihnan ja pannan, en oo tainnut ostaa sille vielä muuta kuin oman SPKL:n liivin ja talvea varten toppamanttelin.

10. Mikä on ensimmäinen koirasi oppima käskysana?

En muista, varmaan ”tänne” kaikilla.

11. Mikä on paras koirastasi oleva pentukuva?

Huh, tää on paha. Lunastahan ei oo kovin montaa pentukuvaa enää jäljellä, ja muista taas on niin paljon et on vaikee valita. No, katotaan.

Treeniä, treeniä

Julkaistu , kirjoittanut .

Ollaanpas me treenattu ahkerasti. Olispa hauskaa jos siitä olisi jotain videoita tai edes kuvia jälkeenpäin katsottavaksi mutta ei ole, joten taas saadaan tyytyä omaan sanalliseen arvioon. Xena on reippaana tyttönä treenannut hakua, tottista ja agilitya. Haku etenkin tuntuu olevan ihan paras laji, ei millään malttais odottaa että saa luvan lähteä keskilinjalta etsintähommiin ja sinne se lähtee sitten luvan saatuaan kuin tykin suusta. Ja niin hauskaakin se on, ettei oikeastaan edes muista mitään mörköilyjuttuja, vaikka maalimiehinä on niitä muuten vähän jänskiä miehiäkin ollut. Xenahan ei ole niinkään arka, mutta se vähän mörköilee vieraampia ihmisiä kun ollaan ulkona ja ihmiset siinä seisoksii paikallaan koska onhan se vähän hurjaa. Sitten kun kaikki on liikkeellä niin ongelmaa ei ole, tai joku tulee meille kotiin tai tulee esimerkiksi morjestamaan Xenaa autolle niin että Xena on sisällä autossa ja vieras auton ovella, on Xenan päätavoite lähinnä nuolla vieraalta naaman iho irti.

Tottis sujuu kanssa jo tosi hienosti, perusasentoon tullaan ihan tikkana ja pönötetään siinä vaikka maailman tappiin jos on tarvis, nyt neiti X on ruvennut jo paljon tarjoamaankin maahanmenoa ja sivulletuloa että jos sitä nakkia sais! Agilityssa teemana on tällä viikolla olleet takaakierrot (jotka muuten sujuu jo tosi hyvin myös oikealta puolelta!) ja koske-käsky. Aloin ensin opettaa Xenalle 2on2offia, mutta kun se alkoi automaattisesti tarjota istumista alastulokontaktille, totesin että voihan tuo istuakin jos se hyvältä tuntuu. Ja nyt se osaa hirveän hienosti istua kontaktialueelle.

Capo taas on tehnyt tottista, teemana täyskäännösten tiiviys seuratessa sekä seuraaminen juostessa. Kapteenin mielestä on vähän omituista että kun hän hienosti siinä seuraa niin mutsi lähtee karkuun?! Tätä nyt vähän sitten mietittiin tällä viikolla ja nyt sujuu jo paremmin. Raunioilla ollaan treenattu hirveellä höngällä ilmaisua, Caposta on tarkoitus tulla haukulla ilmaiseva. Se haukkuu paremmin muille kuin minulle joten aina kun mahdollista olen värvännyt jonkun muun sitä haukuttamaan. Aika kauan kesti ennenkuin sain yhtäkään haukkua irti – me kun ollaan ennen rauniotreenien aloittamista aika paljon Capon kanssa keskusteltu siitä että onko se haukkuminen ylipäätään tarpeellista. Syksyn mittaan oltiin päästy kolmeen perättäiseen haukkuun kiljumisen säestämänä, ja sitten yhtäkkiä klikkasi. Viime viikon kettis- ja tottistreeneissä Emilia haukutti Capoa ja sieltä tuli jokaisella kerralla kymmenen haukkua ilman kiljumista ja seilaamista. Tässä video yhdestä noista kerroista.

Maanantaina Capo menee osteopaatille ja sitten katellaan mitä sille herralle noin muuten kuuluu kun ei se itse kerro.

Treeneilyn lisäksi ollaan hirmuisesti lenkkeilty uusissa maisemissa. On käyty testaamassa Luukki ja Vaakkoi ja lisäksi liuta alueita joista ei ole hajuakaan onko niillä joku nimi. Ja toki myös omilla mestoilla, mutta nyt on selkeästi ollut teemana erilaiset lenkkiympäristöt. Lisäksi käytiin taas maanantaina uimassa koko joukolla, ja tällä kertaa Xenakin pulahteli ihan itekseen altaaseen lelun, Capon tai Lunan perässä kun viimeksi se piti sinne laittaa.