Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2016

Hunninko maailmankartalle

Julkaistu , kirjoittanut .

Terve!

Ollaan täs taas viime aikoina treenailtu kovasti häiriöhommia. Käytiin oikein Helsingissäkin pyörähtämässä siskon luona, ja siellä malinuaa ois halunnut kovasti vaan katsoa kaikkia maailman lumia siivoavia ja teitä hiekoittavia työkoneita ja ihmisiä ja ja… Eikä yhtään mutsia. Hän olisi halunnut tutustua KAIKKEEN. Siinä kun joku muu pentu saattais vähän ihmetellä et miks yhtäkkiä tollanen bobcatti tuli tohon viereen mesoomaan niin pentu oli sitä mieltä et ”KATSOMAAN LÄHEMPÄÄ JOOKO \o/”. Mutsin taskussa olevat namit oli siihen verrattuna yhtä kiintoisa asia kuin kasa kakkaa. Tai kasa kakkaa varmaan jopa kiinnostaisi enemmän. Tätä nyt ollaan siis edelleen treenattu, että oikeasti mutsikin on ihan hauska tyyppi, vaikka ois muuta kiintoisaa näköpiirissä. Kotikulmilla menee jo mallikkaasti, mutta me asutaankin vähän rauhallisemmalla alueella jossa ei oo niin hullun lailla tarkempaa tutkimusta vaativia asioita.
Sisällä hakeutuu jo huomattavan paljon enemmän syliin ja lähelle nukkumaan ja puuhailemaan kuin mitä meille tullessa, vaikka sosiaalinenhan se on viimeiseen asti ja rrrrrakastaa hullun lailla.

Eilen kaivettiin esiin ensi kertaa narupallot kahden pallon leikkiä varten, ja sepä oli pikkumimmille mieluinen hassutteluleikki. Narupallot meillä on tosiaan esillä vain treenatessa, kotona on olemassa lattialla olevat lelut joita saa nujuuttaa sitten omia aikojaan (jottei puru- ja nujuutusvimma kohdistu kielletympiin asioihin) mutta narupallot liittyy vaan siihen kun leikitään mun kanssa eikä ollenkaan yksin. Narupallot olikin sitten niin makee juttu, että kun leikki loppui ja laitoin pallot pois, etsi etevä puikkonokka palloja joka puolelta kämppää. Vähän vilkaisi pöydille ja kaikkialle että oikeesti nyt! Ei löytynyt palloja. Ehkä löytyy taas kun treeneihin mennään ja mutsilla onkin mukana yllätyskiva palkinto siihen että mutsin kanssa hommia tekee : )

Kongi on ollut viime päivien liukkauden aikana aika jees juttu. Loru on syönyt päivän liha-annoksensa Kongista (eli pari kertaa on saanut päivässä Kongin täyttää) kun en oo päässyt tekemään samanlaista lenkkiä kuin yleensä oman liukkaalla kiukuttelevan polven takia ja siksi etten uskalla kaikkialla tuota pitää samalla lailla vapaana ettei juokse itteään rikki. Kongi kiva on, kaikille Loru sitä suosittelee!

Treenikausi korkattu

Julkaistu , kirjoittanut .

Jee! Maanantaina käytiin antamassa pissanäyte lääkärissä pissatulehduksen varalta ja torstaina oli vahvisterokotteet vuorossa. Kun kaikki oli hyvin ja puhdasta, lähdettiin Lorun kanssa perjantaina ensimmäiselle ”tottis”tunnille. Olen ollut nyt kaikista treeneistä tauolla lähes puolitoista vuotta. Ja vaikka nää olikin tämmöstä hömppätreeniä niin kylläpä oli sellanen fiilis kun ois kotiinsa tullut ja hyvä mieli jatkui koko päivän.
Lähdettiin siis treenaamaan häiriön alla puuhailemista. Kotona on jo opeteltu istumiset, maahanmenot, kontaktin ottamiset ja sen sellaiset, mutta koska Lorun mielestä kaikki ihmiset maailmassa on ihan kamalan ihania, halusin treenata myös sitä että itse asiassa mutsi on kivoin. Tuumasta toimeen ja perjantaiaamu käytettiin siis pentutreeneissä. Mielettömän nopeasti toi koira oppii! Se jaksaa kyllä keskittyä hienosti minuun kun tehdään asioita vaikka ympärillä olisi mitä, mutta tarkoituksella välillä vain istuin lattialla ja katsoin mitä koira tekee. No tempoi hihnassa muiden luokse, mutta ei siinä kauan kestänyt kun se totesi että ei se taida juur auttaa ja heti oli tietysti kivaa luvassa kun tuleekin mun luo, ja lopputunnista tempoileminen olikin hyvin jäänyt pois.
Vaikea vieläkin uskoa että tuo on ohjattavuudeltaan niin hyvä!

Keskiviikkona aloitellaan aksan alkeita ja malttamattomana myös odottelen että meidän vapaatreenikortti joskus tulisi jotta päästäisiin Caponkin kanssa tekemään. Agility on ollut sen verran aikaa tauolla että haluan ensin käydä sen kanssa esteiden suorittamisen läpi ennenkuin lähdetään ohjattuun ryhmään tekemään mitään. Eiköhän se tosin muista muun hyvin, mutta kepit täytynee palautella paremmin mieleen.

Muuten ollaankin lenkkeilty sen minkä sää on sallinut, kovimmilla pakkasilla kun Lorun kanssa ei auta kovin pitkiä lenkkejä tehdä kaikista takeista ja muista huolimatta.