Me ollaan muutettu, taas!

Julkaistu , kirjoittanut .

Kerrostaloelämä Helsingissä sai riittää, helmi-maaliskuun vaihteessa muuttui muuttomme Espoon metsiin ihan viralliseksi. Asumme tätä nykyä siis omakotitalossa höystettynä 2,5 hehtaarin tontilla ja lähimmän naapurin ollessa noin kilometrin päässä, ei hullumpaa koirien kanssa!

Nyt kun evakot, remontit, muutot ja sen sellainen alkaa olla vihdoinkin takanapäin, ollaan aloitettu Capon kanssa treenaaminen niin tokon kuin agilityn suhteen oikein rytinällä, ja anteeksi kielenkäyttöni mutta ai jumalauta millainen koira mulla on käsissäni!

Tokossa otin tehotreeniin seuraamisen, se kun on ollut meillä se ongelmallinen asia jonka takia ei vielä olla menty kokeisiin. Tosin täytyy myöntää etten ole siihen kovin paljoa keskittynytkään kun viime vuoden missio oli saada Capo agilityssa kisavalmiiksi ja tokoa tehtiin vähän siinä sivussa, mutta jospa nyt. Muuttaessa löysin hukassa olleet naksuttimet (kyllä, monikossa…) ja otin yhden mukaan seuraamistreeniin. Tänään teimme lyhyitä pätkiä seuraamista jolloin pyrin vahvistamaan oikeaa paikkaa ja kontaktin pitämistä seuratessa, eli niin lyhyitä pätkiä ettei kontakti vahingossakaan ehtinyt tippua. Sen lisäksi treenasimme käännöksiä seuratessa, Capolla ne on vähän tupanneet olla liian väljiä. Pari käännöstä naksuttimen kanssa ja ei ollut ainakaan sillä kerralla väljyydestä enää tietoakaan.

Agilityssa taas tehotreenissä on sisäänmeno oikeasta keppivälistä ja pujottelu jättämättä keppivälejä pujottelematta myös silloin kun vauhti on kova. Capolla on ollut lujassa vauhdissa vähän huolimattomuutta etenkin siinä että niitä keppivälejä loppupäästä voi jäädä pujottelematta, sisäänmeno alkaa olla sille aika helppoa kauraa vaikka vauhtia olisikin kuin Naton ohjuksella, itse asiassa Capo tuntuu osaavan sen asian paremmin kuin minä. Pari viikkoa takaperin treeneissä ihmettelin että mikä siinä on kun toiseen suuntaan kepit menee täysin tyylipuhtaasti mutta toiseen suuntaan Capo jättää aina viimeisen keppivälin pujottelematta. No, tietysti jos ei ohjaaja ohjais joka kerta sieltä suunnasta väärältä puolen sisään niin vois sujua tietysti paremmin..

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, toivottavasti päästään pian postaamaan kisatuloksiakin taas. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *