Lunan kuulumisia

Julkaistu , kirjoittanut .

Viimeaikaisissa postauksissa on käsitelty lähinnä kisoja ja muita sellaisia tapahtumia joista Luna on jo ansaitusti eläköitynyt, ja siksi siitä on ollut vähemmän puhetta. Niinpä päätin omistaa Lumpparille ihan ihkaoman postauksen, niin ei tule paha mieli!

Luna on toden totta rauhoittunut täällä metsässä asuessamme todella paljon. Virtaa löytyy edelleen leikkeihin, lenkkeihin ja kaikkeen mihin sitä pitääkin riittää, mutta kaikki ylimääräinen kohkaaminen on jäänyt pois kun ei koko ajan tarvitse olla ns. hätätilassa vahtimassa jokaista ääntä. Luna on nykyään oikea hyvänmielen koira, häntä heiluu, se nukkuu mielellään kainalossa (tosin ei niinkään paljon minun kainalossani, mutta etenkin jos pelästyy jotakin niin se kaivautuu heti mahdollisimman lähelle Jania…) eikä äksyile niin paljon. Toissapäivänä heitin Capolle kepin palkaksi ilmaisuhaukusta, Luna ehti kepin luo ensin mutta käskystä antoi kepin olla ja Capon ottaa sen. Tuollaista ei IKINÄ ole tapahtunut aiemmin. Tietysti Luna sai tästä toiminnasta palkaksi oman kepin.

Muutamana päivänä meillä on myös jäänyt ruokaa vähän varomattomasti johonkin, yhtenä iltana oli unohtunut yksi pizzanpala lautasella pöydälle ja vissiin kiireellä olen ryysinyt aamullakin sitten töihin, kun se jäi siihen edelleen päiväksi. Normaalistihan meillä ei jätetä mitään astioita, ruokaa tai muuta sellaista mihinkään näkyville. No, kun tulin töistä kotiin, pizzanpala nökötti siinä pöydällä edelleen. Tätäkään ei ole IKINÄ tapahtunut aiemmin, joten historiaa tehdään. Kolmaskin ihmetyksen aihe saatiin kun jonakin päivänä tässä alkukesän aikana keittiön turvaportti ja oven kettinki oli unohtunut auki meidän lähtiessä töihin, eli Lunalla oli vapaa pääsy keittiöön. Eikä se ollut tehnyt mitään. Ei koskenut roskikseen, ei availlut kaappeja, ei vetänyt kissojen ruokalautasia alas. Ja nyt viikonloppuna Romeon ollessa meillä hoidossa, Luna on tehnyt itse aloitteen ja pyytänyt Romeota leikkimään. Se ei normaalisti itse aloita leikkiä minkään koiran kanssa vaikka tulisikin jonkun koiran kanssa toimeen, ja silmät pyöreinä nytkin katsoin että mitä täällä oikein tapahtuu..

Lumpparilla luistaa siis elämä hyvin, kaiken ihmetyksen aiheuttamisen lisäksi se pääsee aika ajoin mukaan treeneihin tekemään vähän omaa höntsää, jälkeä ollaan vähän tehty ja uitu paljon. On se vaan maailman mahtavin koira, pitäisi muistaa kuvata sitäkin paljon enemmän, nyt kun tulee otettua kuvia lähinnä vain jos Kapteeni käy jossakin karkeloissa näyttäytymässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *