Xenan ensimmäiset agilitytreenit

Julkaistu , kirjoittanut .

Kun Capo on treeneistä sivussa niin pitihän sitä agilitya päästä kuitenkin edes vähän treenaamaan, ja tämän treeni-innon uhriksi joutui Xena. Kaapattiin isäntä mukaan kameraa käyttelemään ja suunnattiin kohti Ojankoa.

Aloitettiin puomin harjoittelulla, ensin tietysti vauvapuomilla joka on hieman matalampi ja leveämpi kuin normaali puomi. Lisäksi siinä on vähän pitävämpi pinnoite kuin normipuomissa. Ensin tipauttelin nakkeja Xenalle pitkin matkaa ja ensimmäisellä kerralla ylös tultiinkin reippaasti mutta sitten korkeimmalla kohdalla alkoi vähän huipata ja piti nojautua vähän mutsiin että herraisä mihin kaikkeen pieni malinoispentu oikein tungetaan. Tätä kesti kuitenkin ehkä noin sekunnin sadasosan ja sitten mentiin taas hirveätä vauhtia eteenpäin. Vielä toinen kerta otettiin nakeilla ryyditettynä mutta sitten Xenan mielestä puomi oli jo niin hauska vempele että ei sille paljon nakkeja ehtinyt jaella vaan viiletettiin alastulolle asti ja siellä vasta sitten syötiin targetilta. Jumalaton vauhti sillä oli heti alkuun ja alastulolla sai tarkkaan katsoa että se tosiaan jarruttaa sinne eikä vedä täyttä häkää alas asti. Muutaman toiston jälkeen miehistö olisi lopettanut puomin tekemisen mutta Xena oli eri mieltä, ja useaan otteeseen kun sille hetkeksi selän käänsi niin samassa neiti X oli jo viilettämässä puolivälissä puomia kun oli niin kauhean hauskaa. Eipä siinä sitten muuta kuin äkkiä perään että ehtii alastulolle valmiiksi…

Sitten siirryttiin putkelle. Xenahan on kerran aiemmin tehnyt putkea, mutta silloin se juoksenteli vain Capon perässä sitä läpi. Nyt oltiin ensi kertaa tekemässä sitä ihan itsekseen. Ensin laitoin suoran putken päähän lelun odottamaan jotta Xena näkisi sen, mutta Xena oli sitä mieltä että vinkulelu ei ole yhtään niin hauska kuin mutsin lahkeessa roikkuminen. Niinpä vaihdoin putken päähän odottamaan targetin nakkeineen ja hupskeikkaa kun putkea suoritettiinkin taas hirveätä vauhtia. Tätä toistettiin pari kertaa ja sitten sujui jo siinä määrin reippaasti että lähdin ohjaamaan sitä viereltä. Putken suu piti näyttää sille toki vielä selkeästi että tarkoitus on suorittaa se eikä vaan juoksennella mutsin perässä, mutta hiffattuaan idean mentiin taas kovalla innolla. Jälleen pari toistoa ja sitten lopetettiin. Tai miehistö lopetti, Xenahan suoritti putken vielä muutaman kerran lisää… Mutta mikäs sen parempaa kuin että koiralla on kivaa.

Yksi vastaus artikkeliin ”Xenan ensimmäiset agilitytreenit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *