Hunninko maailmankartalle

Julkaistu , kirjoittanut .

Kun kaikki treenit on vielä joulutauolla, ollaan puuhailtu vähän muunlaisia juttuja. Pääosin jälleen kerran lenkkeilyä, ja lisäksi ollaan käyty taas uimassa. Capo alkaa olla siinä kunnossa että saadaan taas aloitella agilitytreenejä, katsotaan miten lähtee taas sujumaan ja mietitään sitten jatkoa sen pohjalta. Sormet ristiin että ei tulis taas takapakkia vaan saataisiin tänä vuonna treenata ja kisata enemmän kuin viime vuonna!

Siitä olen unohtanutkin kirjoittaa, että käytiin Xenan kanssa vähän Korrin Juhan katsastettavana sitä ajatellen että olisiko Xenasta puruhommiin jossain vaiheessa. Itsellä oli ajatuksena että jos aloittaa niin aloitetaan ensi kesänä, ja siihen asti Xena saa rauhassa kypsyä ja katellaan näitä lajeja mitä meillä nyt on ja erityisesti sitä tottista kuntoon. Tottiksen kanssa ollaankin oltu nyt muutama viikko tosi laiskoja kun tottistreenit on tauolla ja itse olen tehnyt niin paljon töitä ettei ole oikein ehtinyt itsekseen lähteä mihinkään treenaamaan. Mutta siis ne purujutut, Juha oli kanssani siitä samaa mieltä että Xena saa vielä vähän kypsyä, mutta totesi sen vaikuttavan siltä että voisi olla suojelussa lahjakas. Kaikki tarvittavat ominaisuudet löytyivät, ja Xena jopa yllätti minut olemalla välittämättä siitä, että vieraan miehen kanssa leikkiessä se ei silmäänsä räpäyttänyt kun Juha teki sitä kohti äkkinäisiä, uhkaavia liikkeitä. Mut no, kattokaa ite!

Uudenvuodenpäivä vietettiin piiiiitkän lenkin lisäksi koirauimalassa, jossa tytöt oli taas ihan liekeissä ja Xenaa ei meinattu saada koko allasosastolta pois ollenkaan, ja Capoa otti päähän koko touhu. Tällä kertaa käytiin Hyvinkäällä uimassa kun Helsingin uimala oli uudenvuodenpäivän kiinni.

Sitten siitä tottiksesta, ollaan tosiaan vähän oltu tauolla. Ja tänään kun otettiin pikkuisen perusasentoa ja lyhyitä seuraamisia, niin kylläpä huomasi ettei olla treenattu… Peruasennot oli ihan ok, mutta seuraaminen oli aika haahuilua kyllä! Tosin tähän saattoi vaikuttaa alustan liukkaus, viereinen koirapuisto (jonka takia hajuja oli tosi paljon, varsinaisesti koirapuiston koirat eivät sitä häirinneet) ja vähän matkan päässä odottava Brimi.

Tänään käytiin siis Vantaalla Lindan ja Brimin kanssa minitokoilemassa ja sitten vietiin pennut leikkimään keskenään. Xena sai kerrankin leikkiä niin ettei kukaan muu pomottanut sitä, joten se kävi sitten vähän pomottamaan Brimiä. Brimi on siis viisikuinen(?) holskuntoukka. Lisäksi saatiin ekaa kertaa Xenan elämän aikana otettua siitä sellainen kuva josta vähän näkyy millainen elikko se nyt on. Tässäpä siis tämän päivän tunnelmia, mä olen niin rakastunut tohon pieneen mulineksiini. <3

7kk!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *