Let it roll

Julkaistu , kirjoittanut .

Viime viikkoina on ollut jotenkin ihan hullun hyvä treenidraivi. Tuntuu siltä että jotain saa aikaan, hirveä into oppia uutta ja päästä eteenpäin. Työpäivät menee (työn tekemisen ohessa) eri koulutusmetodeja, treenisuunnitelmia ja erilaisten asioiden parantamista miettien. Ei ole tainnut olla koskaan näin hyvä ja innokas olo harrastamisen suhteen. Kiitos tästä kuuluu tietysti meidän aivan ihanille treeniryhmille!

Tänään käytiin hakutreenien jälkeen tapaamassa Xenan velipoika Monnia, joka on Xenaa paljon isompi, pörröisempi ja selkeästi keskeneräisempi. Postauksen kuvat ovat siltä reissulta (kaikki kuvat täällä) sekä aamuisista hakutreeneistä.

Poden myös aivan tajutonta kisakuumetta, tuntuu että pitäis päästä nyt kamalasti kisaamaan ja kärsimättömänä odotan että Xenankin saisi kisavalmiiksi. Siinä tosin voi tovi mennä… Samoin odottelen kärsimättömänä että Xena täyttäisi vuoden jolloin on tarkoitus käydä vähän terveystutkimuksissa. Kauhean paljon odotettavaa! Muutenkin kesällä on tulossa huikea määrä kaikenlaisia kivoja tapahtumia ja systeemejä. Nyt kun vielä pääsisin tästä kamalasta kisajännityksestä eroon niin olisi oikein hyvä. Ilmoitan aina innoissani Capoa kisoihin ja odotan kisoja innoissani mutta sitten itse kisapäivänä kadun ihan törkeästi sitä että ilmoittauduin, koska jännittää niin paljon. Agilityradalla jännitys katoaa heti radalle päästyä, mutta tokossa on vaikeampaa. Etenkin kun pelkään pilaavani koiran suorituksen sillä omalla jännitykselläni, Capon kohdalla se on nimittäin paljon mahdollista.

Mutta ei mun nyt edes pitänyt puhua mistään kokeista ja kisoista, puhutaan niistä lisää jos saadaan tässä jotain maininnan arvoista tulosta aikaiseksi. ; )

Capon kanssa ollaan keskitytty tokoon ja ilmaisutreeneihin koska rauniorata ymmärrettävästi on vielä liian luminen ihan radalla treenaamiseen, ja ilmeisesti työpaikallani on otettu oikein missioksi estää agilityharrastukseni, kun joka ikisellä viikolla on ollut työvuoro tasan agitreenien päällä. No, ehkä me taas kohta päästään niihinkin treeneihin. Tokossa ja ilmaisutreeneissä Capo on ollut aivan liekeissä, sen mielestä on vielä aiempaakin siistimpää päästä treeneihin. Ihana kulta!

Puikkis taas on treenannut oikein ahkerasti vähän sitä sun tätä. Tottis kulkee todella mainiosti tällä hetkellä lukuunottamatta paikallaanoloja – siis ihan mitä tahansa missä pitää olla paikallaan. On niin kova kiire puuhastella, ettei kerkeä odottaa. Nyt on teemana treeneissä myös rauhoittuminen, ettei koko ajan tarvii säätää ja häslätä. Lisäksi kävin tuossa päivänä eräänä hallilla treenaamassa Capon kanssa tokojuttuja ja otin samalla kertaa Xenankin tekemään jotain. Xena oli siinä määrin lystikkäällä päällä että hylkäsin alkuperäiset ajatukseni keppien harjoittelun aloittamisesta sekä seuraamisen treenaamisesta. Totesin että jos lähden hinkkaamaan niitä kun koira on siinä mielentilassa jossa se oli – keskittymiskykyä ei lainkaan – minulla menee hermo ja treenistä ei ole mitään hyötyä. Niinpä päätin sen sijaan treenata vähän irtoamisia putkiin sekä pieniä ohjauskuvioita kuten takaakiertoja, kahdeksikkoa, niistoa ja sen sellaista. Xena on tehnyt näistä aiemmin vain takaakiertoja, niitäkin viimeksi joskus viime vuonna. Mutta kaikki sujui kuin tanssi. Koira ohjautui helvetin hyvin, teki ketterät, hyvät, nopeat ja nätiti käännökset, rimoja sillä ei tosin vielä ole.  Lisäksi se irtosi ihan tajuttoman kaukaa putkeen ja päätti omatoimisesti aloittaa myös pussin harjoittelun. En ole sen kanssa pussia vielä tehnyt lainkaan sillä minulla ei ole ollut mukana ketään kaveria joka voisi pitää alkuun pussin suuta vähän auki, mutta Xena totesi että se on muutenkin aivan turhaa, syöksyi pussiin (ilman että ohjasin sitä sinne) ja suorilta läpi. Niin oli pussi opeteltu.

Ja hakuhommissa ollaan käyty myös. Ihan käsittämätön toi koira! Ensinnäkin hallinta on parantunut ihan yleensäkin aivan hulluna, myös hakumetsässä (ja pihallakin se on ulkoillut jo viikon verran ihan vapaana vailla aikeita hilpaista mihinkään) ja lisäksi se lähtee kuin tykin suusta ja pirun hyvin meneekin. On se siisti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *