ALO2

Julkaistu , kirjoittanut .

Käytiin Kapteenin kanssa tokokokeessa, ja eihän se nyt ihan putkeen mennyt. Kuten aiemmassa postauksessa jo mainitsin, olen ihan järjetön jännittäjä. Ennen koetta olen koko päivän kuin tulisilla hiilillä, en kykene keskittymään mihinkään tai ylipäätään tekemään mitään. Eilenkin tuntikausia ennen koetta mieheni oli laittanut minulle muutaman tekstiviestin, ja vaikka olen ne lukenut pariinkin kertaan, en todellakaan muista mitä niissä luki. Ehkä se jännitys joskus helpottaa, todennäköisesti ei. Sitten kun oma suoritus on ohi oli kyse mistä lajista vaan, on todella rento fiilis ja sellanen että voisin mennä heti uudelleen. Kai tässä täytyy jollekin psyykkisen valmentautumisen kurssille kohta lähteä ettei jännityksen takia menisi kisoja pieleen. Agilityssa se nyt ei ole niin vaikuttanut koska radalle päästyä jännitys lakkaa mutta tokossa hitaampitempoisena lajina se sitten tuntuu ihan koko ajan.

Ensiksi vaikka tästä nämä pisteet ja jäljemmässä sitten seliselit. Yhteenvetona tässä vois kuitenkin sanoa että kaksi ensimmäistä liikettä meni niinkuin suunnilleen pitkin, muutoin koko koe noudatti sitä kaavaa että mielestäni TÄYSIN POMMINVARMAT liikkeet meni ihan läskiksi ja ne joita eniten hermoilin, meni hyvin. Capo myös tuntui reagoivan aika paljon siihen että paikalla oli niin paljon ihmisiä ja koiria, agiradalla se ei siihen kiinnitä mitään huomiota mutta tokojuttuja ei koskaan olla tehty niin lähellä isoa väkijoukkoa koirineen.

Luoksepäästävyys 10
Paikallaanmakuu 8
Seuraaminen kytkettynä 7
Seuraaminen taluttimetta 10
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 7,5
Luoksetulo 6
Seisominen seuraamisen yhteydessä 6
Estehyppy 0
Kokonaisvaikutus 8

141p. 2-palkinto.

Luoksepäästävyys ja paikallaanmakuu meni ihan niinkuin yleensä eli hyvin, ei ongelmia. Ainoa mistä lähti paikallaanmakuussa pisteitä oli se, että Capon kanssa on nyt niin paljon hinkattu sitä ettei sieltä maasta nousta kun tulen takaisin, ettei se nyt sitten noussut käskystäkään, eli tarvitsi siihen kaksoiskäskyn.

Hihnassa seuraamisessa meillä on ollut vähän ongelmia sikäli että Capon mielestä hihna tarkoittaa taukoa, eli sillä haavaa ei olla töissä. Kaksi kertaa taisin ennen koetta seuruuttaa hihnan kanssa ja silloinkin se näytti vähän siltä että mitä sä muija meinaat, oot unohtanu mulle nää vermeet päälle?! Capo kun ei ole treeneissä koskaan kiinni, ainoastaan joskus autolle vietäessä tai sieltä tullessa jos jostain syystä on tarve. Sepä meni sitten justiinsa niinkuin tästä alustuksesta voi olettaa, Capo kyllä kivasti käveli oikealla paikalla vaan kontaktia alkoi näkyä vasta ekan käännöksen jälkeen kun se hiffasi että JAA SIIS SEURAAMISTA VAI? Täytyy jatkossa alkaa pitää sillä muutenkin kokeeseen parempaa pantaa jota ei pidetä päällä muuta kuin treenatessa, ja lisäksi tarvitsen ehdottomasti lyhyemmän hihnan jottei se häiritse.
Taluttimetta seuraaminen menikin sitten ihan nappiin niinkuin pisteistäkin huomaa. Capo huomas että jotain hommia pitäs tehdä. Videollekin se saatiin:

 

Molemmat jäävät meni muuten oikein hyvin, paitsi molemmissa Capo väisti minua ihan reilusti kun tulin takaisin eli nousi/istui ilman käskyä ja tosiaan väisti kunnolla, tiedä sitten mistä se johtui. Siitä pistemenetykset molemmissa, seisomisessa hiipi myös pari askelta perään ennenkuin pysähtyi.

No luoksetulo sitten. Capon ehdottomasti lempparein liike ikinä. Liike jossa se ei koskaan ole tehnyt yhden yhtä mokaa, ei treeneissä, ei missään. Liike jonka luotin menevän täysin nappiin varmasti, se on ylivoimaisesti Capon bravuuri. No ei ollut nyt kyllä. Lähti heti käskystä kyllä tulemaan ja lujaa tulikin, oli jo hetken perusasennossa mutta sitten saikin yhtäkkiä jonkin aivovamman ja kävi tekemässä pienen halkaisijaltaan noin puolen metrin haistelukierroksen ja sitten palasi uudelleen perusasentoon. Minä siinä aivan hoomoilasena että mitähän tässä nyt oikein tapahtui.. Tosi moni koira kyllä haisteli siinä samassa kohdassa että ehkä Capo sai nenään jonkun oikein mehukkaan hajun, mutta en ois uskonut että lähtis vaan lähtipä kuitenkin. Tosin se oli koko kokeen ajan vähän sen näköinen ettei ole aivan täysillä mukana vaan toinen aivopuolisko ehkä on vähän muissa maailmoissa, oisko sitten reagoinut vaan taas mun jännitykseen siten. Niinhän se aina melkein tekee kun olen itse jännittynyt.

Estehyppy on toinen liikkeistä joka on aina ollut aivan ehdottoman varma. Sitä ei ole koskaan tarvinnut hioa tai mitään, se on aina mennyt hyvällä rutiinilla. Vaan eipä mennyt nyt. Capo lähti käskystä aivan oikein heti hyppyyn, pysähtyi hetkeksi, totesi että jumankauta tossa on puolen metrin päässä se ärsyttävä snautseri (toim. huom. jostain syystä se oli Capon mielestä hyvin ärsyttävä, ei minun), hukkasi ajatuksen ja hyppäsi takaisin ja suoraan perusasentoon. ???? Kysyn vaan!

Tästä sisuuntuneena me ei todella jätetä tätä tähän mutta ehdottomasti tarvitaan kokemusta tuollaisesta häiriöstä jossa yleisö ja kilpakumppanit on hyvin lähellä ja joukoittain kun suoritetaan liikkeitä. Seuraavat kokeet jo katselinkin tähän keväälle ja nyt ei muuta sitten kuin parantamaan siihen ykköstulokseen.

2 vastausta artikkeliin ”ALO2

  • sarianne

    Tulin kommentoimaan tokojännitystä. Itsekin jännitän tokoa ihan hulluna. Ensimmäisen kerran alan sitä jännittämään silloin, kun ilmoittaudun kokeeseen (ja ilmoittautumisethan laitetaan usein viikkotolkulla etukäteen!). Koepaikalla on ihan kauheaa ja kehässä jalat saattavat täristä. On suorastaan ihme, että saan sanottua mitään kunnollisia käskyjä :/

    Ehkäpä se joskus kokemuksen myötä helpottuu? Tai sitten ei.

    Vastaa
    • admin Artikkelin kirjoittaja

      Mulla on sama juttu, että alan jännittää heti kun olen ilmoittautunut. Sitten se hetkeksi menee ohi ja alan odottaa koetta, kunnes alan taas jännittää kun ne kokeet alkaa olla hollilla. Mä oon yrittänyt luottaa siihen että kun koekäyntejä tulee enemmän niin jännityskin ehkä vähän vähenee, voi olla että on toiveajattelua mutta pakko ajatella noin ettei lopu kisaaminen kokonaan.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *