Tasaisen tappavaan tahtiin

Julkaistu , kirjoittanut .

Taas on monen viikon huisin TÄRKEÄT (:D) asiat päivittämättä! Työ- ja treenitahti on tällä haavaa melko kiivas ja sitten pitäis vielä ehtiä jossain väleissä kupsuttaa tuota pihaa kun se vihdoinkin paljastui lumien alta ja näyttää vähän että mitä siellä kasvaa. Ainakin hulluna rikkaruohoja. Lisäksi meidän lenkkimaastot on niin huiman ihanat että nykyään tunnutaan olevan lenkillä tuplasti enemmän kuin ennen. Kaikki tämän postauksen pikkukuvat aikeavat klikkaamalla isommiksi.

Viikko sitten lauantaina käytiin mätsärissä hölmöilemässä pienen porukan voimin. Ensimmäistä ihan omaa koiraansa hankkimassa oleva pikkusiskoni esitti jokin aika sitten toiveen siitä, että saisi harjoitella koiran esittämistä jossakin mätsärissä, joten kun kerrankin oli lauantai vapaa ja Nelli kysyi meitä Veikkolan mätsäriin seuraksi, niin tokihan lähdettiin. Nannalle tuuppasin siis piuhannokkaan Capon, ja itse otin Xenan jälleen harjoittelemaan kopeloitavana olemista. Xena malttoi jälleen nätisti seistä kehässä mutta tällä kertaa tuomari oli vallan jännittävä ja Xenan mielestä siinä määrin epäilyttävä että ei saanut hampaita katsoa. Saatiin kuitenkin hyvä kokemus tästä, sillä tuomari oli hyvin kärsivällinen ja kävi useaankin otteeseen vain paijailemassa tyttöstä. Mitään sijoituksia tai muitakaan ei ymmärrettävästi tullut, mutta hyvä harjoitus silti, joten olemme vallan tyytyväisiä!

 

      
Xena kävi lisäksi putkiralliradalla, jossa ohjautui melko näppärästi siihen nähden että alla oli yhteensä kolmet agilitytreenit eikä se koskaan ole tehnyt noin pitkää ”rataa”.  Videolla omasta ohjaamisestani huomaa sen, etten luota Xenan irtoamiseen tarpeeksi vaan ohjaan sen hyvin pitkälle putkelle asti, jolloin tulee tuota päin hyppimistä. Mutta no, koiralla oli ikää 11kk, niin vähän treeniä alla ja mentiin noita putkia juoksemaan ihan ex-tempore eikä mitenkään suunnitellusti, joten siihen nähden meni ihan hienosti!

 

Capolla ja Nannalla taas meni todella hyvin, Nanna oli tosiaan ensimmäistä kertaa ikinä minkään koiran kanssa minkään valtakunnan kehässä. Pienet harjoitukset ne otti ennen kehään menoa mutta siinäpä se. Toki pientä hienosäätöä vailla mutta hei, se meni ihan mielettömän hyvin! Rauhallista ja nättiä toimintaa, tuloksena PUN2. Ja todettakoon vielä että porukan kolmas koirakko Nelli ja Nelly (10,5v.) ottivat sekarotuisista ansaitun voiton kotiin, PUN1. Hauska ja rento päivä siis ja vielä saatiin kotiinviemisiäkin.

      
 

Sitten me ollaan reenattu. Capon seuraaminen on HUIKEA. Mielestäni nyt todella hyvä. Pienen treenitauon (ehkä kohta 2kk…) jälkeen jäävät on vähän levällään joten otettiin ne vähän työn alle eli lähinnä se että maahan tai paikalleen jäädään nopeasti ja perusasentoon ei siirrytä ennen käskyä. Jälkimmäinen on edelleen työn alla, ja se onkin meillä ollut hirmu hankala juttu viime ajat. No, jospa isona sitten. Agilitytreeneissä Capo on ollut vähän vaisu. Tekee kyllä mutta se TÄYSIÄ-asenne on ollut vähän kateissa viimeiset pari viikkoa. En siis ole suuremmin sitten hinkannut, ensi viikko otetaan lepiä jo senkin takia että treenien tilalla pitää talkootyönä osallistua episten järjestelyihin, ja lisäksi käytän miekkosen hierojalla.

      

      

Xena taas on edistynyt huimasti ns. kaikessa. Uskon että sen aivot alkoivat kehittyä kun koon kasvaminen loppui. Malttia on tullut lisää ja järkeä paljonkin moneen asiaan. Tottiksessa seuraaminen alkaa olla sen puolesta mallillaan että kontakti ja paikka on hyvä, perusasento todella vahva. Viettiä tuohon seuraamiseen pitää saada lisää, mutta sepä hoidetaan sitten kuntoon kun paikka on niin vahva ettei vietin nostattaminen saa sitä pistämään koko hommaa läskiksi. Jäävien opettelu jatkuu myös, vaihtelevalla menestyksellä. Agilityssa tuo näkyy olevan aivan tykki, harmi että ohjaaja tuntuu olevan suurimman osan aikaa aivan myöhässä… Viime viikolla Xena hyppäsi myös ensimmäisen (ja toistaiseksi ainoan) kerran hypyn ihan rimoineen kaikkineen. Pari viikkoa saa vielä hurjastella ilman rimoja, mutta jos kuvista ei löydy mitään kummallisuuksia niin sitten varmaan aletaan ottaa ne pikkuhiljaa mukaan kuvioihin.

Haku- ja rauniotreeneissä on edistytty myös, risteily on ollut Xenalla teemana viime viikkoina ja ämmä se vaan tykkää!

      

      

Noniin, siinä ois sitten suurimmat taputeltu pakettiin. Tapahtumien ja treenien lisäksi ollaan tosiaan lenkkeilty hurjasti, on metsää missä kävellä niin paljon kuin sielu sietää, joka päivä löydetään vähän jotain uutta. Lenkkireittien varrella on myös vähän väliä järviä missä pääsee polskimaan, ja Xena käykin joka lenkin ohessa muutaman kerran polskimassa. Luna ei vielä ole innostunut pulahtamaan kuin pari kertaa, ilmeisesti vesi on sen mielestä vielä turhan kylmää. Ja koska vanha kiukkupussi on jo veteraani-iässä, päättäköön itse milloin vesi on sopivan lämmintä. Capo taas on sitä mieltä että uiminen on jumalan tapa merkata idiootit, joten sitä en ole saanut luonnovesiin vielä ollenkaan. Samasta syystä lähdettiin Nannan kanssa uittamaan tyttöjä pari viikkoa sitten kun Capo oli Helin kanssa reissunpäällä. Tässäpä loppuun vielä kuvia erilaisilta lenkeiltä. Myös nämä kuvat tosiaan saa auki isommiksi klikkaamalla. : )

      

      

4 vastausta artikkeliin ”Tasaisen tappavaan tahtiin

  • Jonna

    Vau, todella hienoja kuvia ja upea ulkoasu + hienot koirat! Millä kuvakalustolla kuvailet? 🙂

    Vastaa
    • admin Artikkelin kirjoittaja

      Kiitos, mulla toimii tällä hetkellä runkona Nikon D300s ja sen päälle pieni valikoima eri objektiiveja.

      Vastaa
  • Nelli

    Jumalan tapa merkata idiootit.. mä en kestä! 😀 Luulen et Nepa on samaa mieltä. Mut sillä edellisellä omistajamimmillä oli kuulemma tapana heittää se laiturilta alas nii en yhtään ihmettele et miks uiminen ällöttää.

    Vastaa
    • admin Artikkelin kirjoittaja

      Capo menee niin pitkälle ku jalat ylttää pohjaan, eli vesi sinällään ei ällötä sitä vaan se uiminen.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *