Jumpalla!

Julkaistu , kirjoittanut .

Käytiin tänään Xenan kanssa testaamassa doboa. Muutama vuosi sitten ilmoittauduin Capon kanssa dobo-kurssille, mutta jotenkin se tuntui sitten kuitenkin sellaiselta… puuhastelulta, josta en halunnut maksaa melko suurta hintaa. Emme siis tuolloin menneet kurssille ja sitten koko ajatus jäi vähän taka-alalle.

Alkuverryttelyä

Nyt kuitenkin joitakin viikkoja sitten kaveri kysyi josko lähtisimme mukaan dobo-testikerralle, jossa lajia pääsisi kokeilemaan muttei tarvitsisi osallistua esimerkiksi monen kerran kurssille jos laji ei sitten miellyttäisikään. No, mehän lähdettiin. Valitsin mukaani Xenan, sillä ajattelin että jos innostun, voin ostaa pallon kotiinkin ja tehdä kaikkien koirien kanssa dobo-juttuja, mutta Xena olisi koiristani ainoa jonka kanssa saattaisin tarvita jonkun enemmän pallojuttuja tehneen vinkkejä jos Xenan mielestä dobo olisikin ihan hanurista.

Olen itse ollut aina hyvin liikunnallinen ihminen, kaikenlainen liikunta on kivaa. Kuitenkin sitä myöden mitä enemmän koirien kanssa touhuamiseen on mennyt aikaa, omat koirattomat liikuntaharrastukseni ovat jääneet taka-alalle. Tuntuu hirveän typerältä lähteä jonnekin liikkumaan ja jättää koirat kotiin möllöttämään, eikä aikaakaan oikein riitä aloittaa mitään säännöllistä koiratonta harrastusta. Koirien kanssa liikun toki paljon, mutta niiden kanssa liikkuminen rajoittuu lähinnä uimiseen, juoksemiseen, kävelyyn ja kickbikella potkuttelemiseen. Hiihtäminen on seuraava asia jonka aion opetella jotta voisin hiihtää ainakin Xenan kanssa, mutta toistaiseksi en ole varsinaisesti loistanut ladulla.


Mutta! Nyt mä pääsen jumppaamaan koiran kanssa. Jee! Olen ihan intopiukeana sen takia että nyt voin liikuttaa jumppaamalla itseni lisäksi myös koirani. Samalla kertaa. Ja siihen päälle tuo tekee hyvää koirallekin, ja ainakin Xenan mielestä se oli ihan tosi hauskaa. Ensin mietin viitsinkö edes ottaa Xenaa mukaani, kun ajattelin että se kuitenkin yrittää syödä kaikki pallot (kuten ensi alkuun toki yrittikin, mutta pari kieltoa tehosi) ja sitten se kuumuu ja menettää hermonsa jos ei ymmärrä alkuun mitä pitäisi tehdä. Vaan ei. Neiti X oli varsinainen mal(l)ikansalainen, ja suurin ongelma dobotunnin aikana tuntui olevan se, että välillä koiran pitäisi tulla poiskin sen pallon päältä… Ja toki myös se, että minun tehdessäni liikkeitä pallon kanssa Xenan ollessa lattialla, sen ei tulisi samaan aikaan yrittää väkisin kanssani sen pallon päälle.

Mutta hurjan hauskaa oli ja muuten uskomattoman tehokasta, enpä olisi vanhana kyynisenä uusia koiralajeja hieman kulmakarvat koholla katselevana ja niille puhahtelevana ihan heti uskonut. Tästä tulee varmasti hyvä liikuntamuoto muiden harrastamiemme lajien ohelle ja tueksi, enkä malta odottaa että pääsen kokeilemaan Lunan ja erityisesti Caponkin kanssa!

Yksi vastaus artikkeliin ”Jumpalla!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *