Dreaming about the things that we could be

Julkaistu , kirjoittanut .

Ihan tähän ensi alkuun (kato niin näkee tän vaikkei jaksaisi lukea postausta loppuun asti) voisin sellaisen kysymyksen laittaa kun kiinnostais tietää mitä meidän blogin lukijat haluaisi täältä lukea? Tiiän että teitä on siellä.

Suikkeloisen ”pää”lajihan on haku ja nyt ollaan keskitytty hakuhommien treenaamiseen kaikista eniten tänä keväänä kun treeniaikaa on ollut rajallisesti. Ilmaisuja on ränkytetty eniten, muutama kerta viikossa kun on ollut kaveri jonka nakata maalimieheksi. Aivan hyvin se jo paukuttaa, ja oonkin voinut todeta että ois paukuttanut paljon pidempiä sarjoja jo aiemmin jos ohjaajansa olis kiinnittänyt tähän asiaan enemmän huomiota. Ongelmiahan sillä ei niinkään ole ilmaisussa ollut, mutta parinkymmenen haukun jälkeen on alkanut tulla taukoja ja vähän epävarmoja katseita minua kohti että ”vieläkö?”. Ny menee se nelikymmentä tauotta aivan suvereenisti eikä millään kovin monella treenillä. Jatkossa saa sitten jatkaa ilmaisutreenejä niin että maalimies on aina laatikossa/pressun alla ja ainakin viidenkympin syvyydessä jottei jäädä jumiin tähän miten ollaan nyt treenattu.

Ilmaisutreeniä 14.4.

Itse pistoissa, nenänkäytössä tai muussa ei ole mitään sanottavaa, kulkee ku rasvattu. Sinne se lähtee mihin lähetetään, jumalattomalla vauhdilla (sen mä vaan sanon että en yllättyis jos tuon koiran kuolintavaksi aikanaan merkattais esim. Puuta päin juokseminen) ja nenä on hyvin auki. Keskilinjalla malttaa hyvin odotellakin jo, mokelta keskilinjalle tulo on edelleen vähän harjoituksen alla kun ei innokas pikkunulikka malttais odottaa että mutsikin saa sen ruhonsa roudattua keskilinjalle. Ne etsittäväthän voi ehtiä karkuun jos ei pian lähde seuraavaa hakemaan!

Esineruutua otettiin ensi kertaa reippaasti yli puoleen vuoteen viime viikolla, ja ei kyllä ollut malikalla ei niin pienintä käryä siitä mitä piti tehdä. Hän se vaan meni lähellä seisseitä ihmisiä haukkumaan et tätähän sä pyysit? Kyllä se lopulta neljä esinettä toi mutta ei se nyt mikään mallisuoritus ollut, selkeesti ei vaan tiennyt mitä tehdään kun ilmaisuja on melko samalla tapaa niin paljon treenattu. Mutta niin hyvin tuo kyllä noin yleensä kaikkea tuo että en usko että kovin montaa kertaa tarvii niitä esineitä roudata metsiin kun muistuu tämäkin mieleen. : )

Yksi vastaus artikkeliin ”Dreaming about the things that we could be

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *