Going back to my roots

Julkaistu , kirjoittanut .

Tältä näyttää pikkumimmi reilu 18vko vanhana. Kuva on siis otettu jo yli viikko sitten, nythän ikää on jo lähempänä 20vko mutta en viitsinyt postata kuvaa yksikseen.

Capo oli viikon verran lomailemassa siskon luona – eli lellittävänä. Mikä tekee äärimmäisen hyvää tolle tissinvälieläimelle, kun nyt ei kotona kaikki huomio kohdistukaan hänen prinssimäiseen olemukseensa. Sisko oli taas panostanut Capoon paljon ja samalla se sai muistutuksen siitä miten vilkkaammassa kaupungissa pitää muistaa käyttäytyä. Kuvaterveisistä ja muista päätellen Capolla oli tosi hauska viikko. Ja myös siitä päätellen että kotiintulopäivänä se mökötti mulle loppuillan eikä suostunut syömään ruokaansa. Aamulla oli onneksi jo toinen ääni kellossa : D

Lorun kanssa käytettiin kyseinen viikko hyväksi taas vahvistaen meidän koira-ohjaaja -suhdetta. Loruhan hyvin mielellään tukee Capoon, ei muhun. Joten tämä Capon lomaviikko tuli kuin kreivin aikaan kun tehtiinkin Lorun kanssa kaikki jutut keskenään. Vaikutus myös näkyi tosi nopeasti siinä että Loru on selkeästi nyt enemmän orientoitunut minuun, ja kotona sillä tulee hätä siitä että eihän nyt voi olla niin että Capo vaan saa maata kainalossa, ja tunkee itse mieluusti vähän vielä mua lähemmäs.

Kaikin puolin orientaatio muhun on parantunut, ja vaikka on tehny vähän mieli niin eipä oo lähtenyt hätyyttelemään muita liikkujia!
Tänään lähdettiin käymään Espoossa Lindan luona leikkimässä Nano- ja Deia -collieiden kanssa, ja tästä samaisesta häiriöhommelisyystä jätin oman kamerani kotiin. Kuvatessahan on ideaalijuttu että koira ei pyöri koko ajan mussa kiinni – ja enhän mä tietenkään sitä nyt halua houkutella kauemmas itsestäni vaan vahvistaa sitä et mun luona on hyvä hengaa. Toki kavereiden kanssa saa juosta menemään eikä tarvii pyöriä jaloissa, mutta koska helposti tulee sitten tilanne jossa oot ottamassa kuvia ja yhtäkkiä se koira vaan pörrää väärässä paikassa ja huomaamatta ohjailet sen kauemmas saadaksesi kuvia. En halunnut että teen niin vahingossakaan.
Joten kamera jäi kotiin ja annoin Lindan hoitaa kuvaushomman.

Näin hauskaa oli, kaikki kuvat on ottanut Linda Toivonen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *