Hetken on viel aurinkoo mut huolia ei oo

Julkaistu , kirjoittanut .

Tänään Lorusta tuli kokonaista yhdeksän kuukautta vanha, sen kunniaksi käytiin päivällä treenailemassa perinteikkäästi (jos sama toistuu kaks kertaa niin voi sanoa perinteeksi, eikö!) siskon kanssa agilitya. Tai oikeasti sisko treenasi agilitya, ja minä tein omien koirieni kanssa tottikset. Siskolla on siis Capon Salsa-tyttö, ja ainakin into aksaan on kuin isällään, samoin kuin taistelutahto ja saalisvietti. Patukka ja narupallot saa kyytiä ja esteitä meinataan lähteä suorittamaan ihan ominpäin heti kentälle päästyä.

Capo oli ottanut tänään aivan oman pikku ruutitynnyrin mukaan kentälle ja piilottanut sen ehkä partaansa, sellasella innolla se oli hommia tekemässä. Capon kanssa nykyään lähinnä höntsäillään, mut on se kiva että virtaa ja ennenkaikkea iloa tekemiseen löytyy. Capo teki seuraamista ja estehyppyä, ei tehty kyllä ihan kaikkien tokon sääntöjen mukaan koska ei oo tarkoitus kisata, vaan siten että on hauskaa. Tavoite saavutettu!

Lorppis teki tottista. Eipä juuri uutta sanottavaa. Pysyi paikkamakuussa vaikka ohjaaja teki kärrynpyöriä, teki hienot seuraamiset. Hieman parannettavaa täyskäännöksissä.

Ja tokihan se oli otettava 9kk-kuva! Sisko on joutunut tähän hommaan vuosien varrella niin lukemattomia kertoja et homma käy kun leikki, ite puljaat koiran hyvin niin sieltä tulee hyvä kuva. Pentujen kanssa erinomaista, vaikka olisivat hyvin puoli sekuntia niin sisko sen hyvän hetken tallentaa.
Ja olihan hyvä hetki tällä kertaa (joskin paljon pidempi kuin se puoli sekuntia), jessus miten nätti mun pikku tytöstä on kasvanut <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *