Reeniä, reeniä

Julkaistu , kirjoittanut .

Sunnuntaina aloitimme Capon kanssa pentutokon, ja ensimmäisellä kerralla koiriin tutustumisen (kouluttajat tutustuivat koiriin, ohjaajat toivon mukaan jo tuntevat koiransa), yleisen järjestäytymisen ja muun lisäksi opettelimme lähinnä kontaktin ottamista. Vaikka häiriötä oli enemmän kuin laki sallii (kenttä oli aivan jäinen ja märkä, paikalla oli useita kymmeniä ihmisiä, yhteensä 19 koiraa (kentällä treenasi samaan aikaan kaksi ryhmää) joista osa varsin äänekkäitä ja riehakkaita), jaksoi Capo keskittyä ihan omiin tekemisiin paremmin kuin olisin osannut kuvitella. Lisäksi sillä pysyi tiukasti oma suu kiinni ilman käskyä vaikka silllä ajoittain tuntuu olevan vahvoja mielipiteitä joihinkin asioihin, etenkin siihen kuuluuko toisten koirien mölistä vai ei.  Todella nopeasti se oppi katsekontaktin ottamisen käskystä, ja malttoi tehdä hyvin hommia kurssikerran loppuun asti.

Tänään otimme esille jo pari vuotta meillä olleen aktivointipelin, joka tosin on tasaisin väliajoin vaipunut unholaan. Nyt oli kuitenkin testattava mitä Capo siitä sanoisi, ja samalla tietenkin annettiin muidenkin koirien pelata kun Lunankin mielestä ko. peli on tosi mahti.

Jokaisen ”kupin” alla oli nami koska Capo koetti peliä ensimmäistä kertaa ja Timillä myös, Lunalla on vain muutamien kuppien alla namia.

Ensin Capo ajatteli että onpa vaan huisin hauska tarjotin, saa luvalla ottaa mukaansa ja mennä mässyttämään näitä puupaloja! Vasta kun ”kuppi” otettiin siltä pois, meni se katsomaan mitä sen alla oli ollut. Sen jälkeen alkoi homma jo luonnistua niin että namit tuntuivat kivemmilta kuin itse kupit.

Näin helposti kaatui kuppi ja löytyi namia alta.

Seuraavaksi aktivointiin pääsi käsiksi Luna. Kupit kaatuivat varsin nopeasti, eikä tässä tietenkään sille mitään aivotyöskentelyä tai haastetta juuri olekaan. Pitihän sen kuitenkin saada etsiä nameja kerta joutui katsomaan vierestä kun Capokin sai.

Viimeisenä vuoroon pääsi Timi. Timi ei ole aiemmin oikein hiffannut tätä juttua itsekseen eikä hitusen avustettuna, mutta näköjään kun pari vuotta miettii asiaa niin lopulta luonnistuu. Niinpä Timi tällä kertaa ilman mitään avuja tajusi miten ne namit sieltä saadaan. Vähän se koetti tehdä samaa kuin Capo, ottaa kupit suuhun ja kantaa jonnekin missä tutkia asiaa paremmin. Varsin nopeasti se kuitenkin namit löysi.

Vähän vaikeaahan se on kuvata mitä koira tekee kun sitä karvaa on noin paljon.

Lopuksi Luna pääsi vielä kauneushoitoon, ja siltä leikattiin kynnet ja furminoitiin sitä. Lunan mielestä furminointi on vähän syvältä joten olen furminoinut sitä muutaman minuutin päivittäin karvanlähtöaikoihin. Ja lähteehän sitä karvaa aika lailla jo siinäkin ajassa..

Vähemmän karvaa Lunassa, enemmän karvaa mutsissa.

9 vastausta artikkeliin ”Reeniä, reeniä

  • Jenna

    Stalkkeri uskaltautuu kerrankin kommentoimaan! 🙂 Onpa hienoja kuvia (taas), erityisesti pidän tuosta Lunan kolmannesta harjauskuvasta, hyvin onnistunut otos! Meilläkin on pari noita Nina Ottossonin aktivointipeliä nurkissa pölyttymässä, voisikin niitä ruveta taas kaivelemaan esiin nyt kun muistuttelit!

    Vastaa
    • biitti Artikkelin kirjoittaja

      Kiitos, aina lämmittää sydäntä kun joku käy ilmoittamassa blogin seuraamisestaan ja kehutkin piristää : ) Tietääpä ainakin ettei ihan vaan itselleen kirjoittele!

      Vastaa
  • Outi

    Odottelemme vain, miten käy kun Aikolla on taas kerran karvanlähtö. Jokainen päivä ennen tuota aikaa on LAHJA!

    Vastaa
    • biitti Artikkelin kirjoittaja

      Lunalta alkoi karva lähteä heti kun kelit lauhtuivat – pitkät kovat pakkaset oli kyllä sitä ennen kivat, kun ei tippunut lainkaan karvaa ja saattoi olla monta päivää peräkkäin imuroimatta : D

      Vastaa
  • Nora

    Mäkin uskaltaudun vihdoin kommentoimaan! (: Capo on kyllä niin söpö <3 Mut mistä noita aktivointipelejä saa ja mitä maksaa? :–D Mulla on taas periaatteessa pelkkiä törkykommentteja joka paikassa.

    Vastaa
    • biitti Artikkelin kirjoittaja

      Aktivointipelejä saa ihan normi eläinkaupoista ja lisäks sitten tilaamalla netistä. Toi aktivointipeli mikä noissa kuvissa on, on yhden tutun vanha enkä tiedä mistä se sen hankki.

      Vastaa
  • Riina

    Oijoi, oon niin rakastunut tuohon Capoon, varsinkin ekassa kuvassa sillä on ihan mieletön ilme ”omnomomonammmnam!”. 😀

    Vastaa
    • biitti Artikkelin kirjoittaja

      Siihen on hirvittävän vaikea olla rakastumatta, olen huomannut 😀

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *