Osaatsä uida, pysytsä pinnalla?

Julkaistu , kirjoittanut .

Syksyn uimalauintikausi on taas korkattu koirien osalta. Capolle ja Åsalle uintikerta oli ensimmäinen uimalassa, Timi taas jäi tällä kertaa kotiin koska a) sen mielestä uiminen on aika syvältä, b) sen on nykyään välillä hankalaa hengittää nenän kautta (ei, sillä ei ole nenäpunkkeja eikä nielutulehdusta) ja jos hengitys on vaikeaa, käy uiminen turhan raskaaksi seniorille c) isot tytöt ovat aika reippaita uimareita, ja vaarana niiden rellestäessä on että Timi jää jalkoihin. Capo niitä osaa väistellä eikä ole moksiskaan, mutta Timi ei ole ihan niin vikkelä liikkeissään.

Åsa on ollut viime vuoden syksystä asti laihdutuskuurilla, ja lupasin että kun se on ihannepainossaan tai lähellä sitä, otan sen muiden koirien mukaan uimaan. Ihannepainotavoite on lähes saavutettu, ja niin sai Åsakin lähteä mukaan uimaan. Åsan mielestä erinomainen palkinto!

Niinpä siis matkasimme junioriosaston kolmikon kanssa Hyvinkäälle, jossa käytiin ensin tekemässä tarpeet ja päästämässä suurimmat yhteisjuoksuhöyryt ensin metsässä pois ja sen jälkeen siirryttiin sisätiloihin uimaan.

Åsa ja Capo saivat ensin molemmat ensikertalaisina liivit päälleen, Luna ei niitä tarvinnut koska se ensinnäkin osaa jo mennä ja tulla altaaseen ja altaasta ramppeja myöden, eikä muutenkaan tarvitse kuin kapulan veteen ja hyvin nopeasti siellä on Lunakin. Åsalle ja Capolle piti ensin näyttää ramppien käyttö. Molemmat oppivat homman todella nopeasti, Åsalta otettiin parin altaaseenmenokerran jälkeen liivit pois ja loppuajan se nautti Lunan tavoin uimisesta täysin siemauksin. Capon mielestä uiminen on vähän tyhmää ja se piti veteen aina auttaa ja sai niin ollen myös pitää liivit päällään, mutta reippaasti ja oikealla tekniikalla sekin lähti uiskentelemaan hienosti kunhan oli päätynyt veteen ensin.

Tytöt hakivat molemmat kapuloita, Capolle mieleisin lelu oli tennispallo. Koska se joutuu tennispallo suussa uimaan suu apposen avoinna, yritimme heittää sille myös naruleluja, mutta ne eivät Capon mielestä olleet yhtään niin kivoja kuin pallo. Sai sitten uiskennella pallo suussa jos kerta oli kivaa se. Ensi kerralla täytyy ottaa mukaan Capon oma frisbee.

Kotimatkalla ei kuulunut koirista inahdustakaan, ja kotona vähän rauhoituttua syötiin rustoluut ja käytiin lepäämään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *