Omnomnom

Julkaistu , kirjoittanut .

Ja näin taas kuuluisan yleisön pyynnöstä tarpeellinen tietoisku meidän koirien ruokinnasta!

Meillä siis barffataan. BARF eli Bones And Raw Food (luita ja raakaa ruokaa) tai toisen tulkinnan mukaan Biologically Appropriate Raw Food (biologisesti oikeaoppinen raakaruoka) tarkoittaa siis kaiken suuren lyhenteen avaamisen jälkeen tapahtuneen päättelyn jälkeen koiran (tai kissan) ruokkimista raa’alla ruoalla niin kuin ne ovat syöneet jo ammoisina aikoina. Käytännössä siis 80% lihaa ja luita, 20% kasvissosetta, ja kaikki raakana. Tämä on aika pintaraapaisu aiheesta, jos jokin kiinnostuksen lamppu syttyi, voi asiasta lukea lisää esimerkiksi Malin Ekblomin kirjasta Koiran luonnollinen ruokinta.

Barfiin päädyin aikanaan kokeilujen kautta. Kun nelisen vuotta sitten muutimme nykyiseen ”kunnollisella” keittiöllä varustettuun asuntoon jossa on myös kohtuullisen kokoinen vain omaan käyttöön tarkoitettu pakastin, aloin pikkuhiljaa muuttaa koirien ruokintaa poispäin teollisista ruoista. Ajatuksena ei alunperin ollut siirtyä yhtään mihinkään ruokintatyyliin erityisesti tai pois teollisista kokonaan, vaan vähentää kuivaruoan määrää koirien ruoassa ja samalla muuntaa koirien ruokintaa laadukkaampaan ja niille sopivampaan suuntaan. Tähän ruokinnanmuutoksen suunnitteluun syynä oli se, että molemmilla perhospojilla oli vähän väliä vatsa sekaisin. Olin jo aiemmin pari vuotta yrittänyt löytää niiden vatsoille sopivimman vaihtoehdon kuivaruokinnan piirissä, mutta merkinvaihdokset hitaine totuttamisineen eivät auttaneet ongelmaan. Timillä vatsa oli sekaisin monta päivää joka viikko, Donilla noin kerran kahdessa viikossa pari päivää. Jauheliha-riisi -kuurit yleensä auttoivat yhdistettynä Attapektin syöttämiseen, mutta taas kun palattiin teollisiin ruokiin, alkoivat ongelmat. Kotiruoan valmistaminen niille ei aiemmin itsestäni riippumattomista syistä onnistunut ja pelkkä riisi-jauheliha -ruokavalio tuntui aivan liian yksipuoliselta.

Niinpä siis kun asianmukaiset tilat olivat käytössä, aloin välittömästi pikku hiljaa muuttaa koirien ruokavaliota. Ensimmäisenä niiden ruokavaliosta puolet vaihtui NEU:ksi. Aloin tehdä niille Yrjölän puuroa, keitellä lihaa ja puuhastella muitakin laatikoita. Donilla ripulointi loppui, mutta sen sijaan se ei enää saanut itse kunnolla ulostettua ulosteen ollessa kovaa ja kerääntyessä palloksi, jolloin sitä ei yksinkertaisesti saanut puserrettua ulos. Ei auttanut Levolac eikä juuri mikään muukaan, joten taas rukattiin. Noin kuukauden verran kokeilin tätä osin kotiruokintavaihtoehtoa, kun lähieläinkauppaan ilmestyi NEUn altia jossa kaikki liha on raakaa. Samaan aikaan sinne tuli myös naudanmaha- ja jauhelihapötköjä. Lisäsin koirien ruokavalioon näitä, ja tällöin aloin antaa kaiken lihan raakana. Olin ostanut joulukuun Voittajanäyttelystä Malin Ekblomin Luonnollinen ruokinta -kirjan, ja sitä luettuani ostin koirille myös naudan rusto- ja putkiluita. Koirien mahat alkoivat selkeästi olla paremmalla tolalla. Ripulointia ei esiintynyt enää ihan niin paljon, vaikka noin 1/3 ruoasta oli edelleen kuivaruokaa.

Tästä innostuneena luin kaiken mahdollisen käsiini saamani barffauksesta, ja tilasin Vauhti-Raksulta lihoja ja luita monipuolisemmin. Aloin totuttaa koiria kaikkeen mahdolliseen mitä käsiini sain. Mistään muusta ei mennyt kellään vatsat sekaisin tai tullut mitään muutakaan epämiellyttävää kuin rustoluista, niihin totuttelimme hieman pidempään. Kun niin luut, kasvissoseet, sisäelimet ja muukin hassunhauska meni sutjakasti alas, jätin kuivaruoan kokonaan pois. Tämä oli keväällä 2007, ja sen jälkeen eli reilussa kolmessa vuodessa Timillä on ollut ripuli tasan kahdesti kestäen noin yhden vuorokauden, Donilla ei ennen kuolemaansa eli vuoden aikana ollut vatsa sekaisin kertaakaan.

Lunalla ei koskaan ole ollut ongelmia minkään ruokinnan kanssa, ei myöskään siis barfin. Se vaihtoi ruokavaliota samaan tahtiin perhospoikien kanssa. Capo taas on barffannut koko elämänsä siitä asti kun siirtyi syömään muutakin kuin emänsä maitoa, eikä ole koskaan syönyt teollisia ruokia.

Ja miten meillä barffaus toimii käytännössä?

Aamuisin meillä syödään broilerin luita. Capo syö yhden broilerin siiven (n. 150g), Timi yhden broilerin kaulan (n. 50g) ja Luna broilerin siipeä jauhettuna, noin yhden siiven verran eli 150g. Lumppu syö siipensä jauhettuna koska ahne kakkiainen kun on, ei malta pureskella kunnolla vaan nielee niin isoja luunpalasia että monesti tulee sitten oksentamalla ylös. Aamuruoan lisäksi meillä ei oikeastaan muuten broileria syödäkään sisäelimiä lukuunottamatta jottei ruokinta mene liian yksipuoliseksi.

Iltaruoaksi on liha-kasvisateria. Pyrin syöttämään eri eläinten lihoja ja sisäelimiä mahdollisimman monipuolisesti, jotta koirat saavat kaikki tarvittavat ravintoaineet. Yleensä meillä on noin kymmenen eläimen osia pakastimessa. Samaten kasvissoseesta yritän tehdä mahdollisimman monipuolisen.

Lihaa Capo ja Luna syövät reilut 200g iltaruoalla, Timi taas 100g. Kasvissosetta tulee päälle kaikille minimissään pari ruokalusikallista riippuen päivän syödystä luumäärästä. Lisäksi kaikki syövät Nutrolinia, Timi Senioria, Capo Pentunutrolininsa viimeisiä rippeitä ja Luna tavallista Nutrolinia. Öljyt ylipäätään ovat hyödyllinen lisä millä tahansa ruokintatyylillä ruokitun koiran ruokavaliossa, ne sisältävät usein monia tarpeellisia ravintoaineita. Etenkin E-vitamiinipitoiset öljyt ovat usein hyväksi barffaavalle koiralle, sillä E-vitamiini tuhoutuu helposti pakastettaessa, ja useimmat barffaajathan säilyttävät koirien lihat pakasteessa. Öljyissä on usein myös paljon hyödyllisiä rasvahappoja. Kun ruokinta on tarpeeksi monipuolista, ei yleensä barffaava koira lisäravinteita tarvitse. Teollisia sellaisia emme mekään käytä (Nutrolinia lukuunottamatta), jotta ei balanssi heitä häränpyllyä. Luonnonmukaisista lisäravinteista lisään kaikille kuitenkin merilevää sekä itsejauhettua kananmunankuorijauhetta kalsiuminsaannin turvaamiseksi, ja yksilökohtaisesti muita ravinteita. Etenkin Timiä varten kananmunankuorijauhe on hyvä, sillä Timi ei enää syö muita kuin broilerin luita, ja koska broilerin luut ovat pääasiassa rustoa ja sidekudosta, haluan turvata senkin kalsiuminsaannin.

Näiden lisäksi Capo syö tyrnimarjarouhetta ruokansa mukana sen sisältämän c-vitamiinin takia, joka auttaa pitämään lihakset kunnossa. Tyrnimarja sisältää myös B2-vitamiinia joka on välttämätöntä normaalille kasvulle, joten pentuaikana se on myös hyödyksi. Capo on siinä määrin aktiivinen eläin joka myös treenaa lihaksia rasittavia lajeja, että mahdollisten ongelmien ehkäisemiseksi se tyrnimarjarouhetta syö. Samasta syystä se syö ajoittain b-vitamiinia sisältävää oluthiivaa. Myös muut koirat saavat tyrnimarjarouhetta esimerkiksi kovilla pakkasilla.

Liha-kasvisateria kaikkine kommervenkkeineen, jauhettua lohta, kasvissosetta, kananmunia, Nutrolinia, tyrnimarjarouhetta, merilevää, kananmunankuorijauhetta ja oluthiivaa. Lisäksi erityisesti Timiä varten Plaque Offia, jota myös Capo ja Luna saavat hammasongelmien ennaltaehkäisyn takia.

Luut ovat koirille hyödyllisiä niiden sisältämän kalsiumin, proteiinin, kivennäisaineiden ja rasvaliukoisten vitamiinien ansiosta. Luina meillä syödään naudan rustoluita, possun selkärankapaloja ja kylkiluutikkuja, poron ja lampaan luita, hirven luita.. Mitä satunkaan saamaan käsiini sopivina paloina. Suurin osa meillä syödyistä luista on varsin vähälihaisia, ja siksi liha-kasvisateria tarjotaan erikseen. Suurin hitti on ollut karvoineen päivineen kokonaisina karvoineen päivineen meille tuodut poron sorkat (pätkäisty jostain polven kohdalta poikki), niistä niin koirat kuin silloin vielä meillä asunut Perkele-kissakin pitivät kovin. Sen sijaan esimerkiksi kokonaiset sian sorkat eivät ole saaneet kovin kehuttavaa vastaanottoa, tosin Capolle en niitä ole vielä tarjonnutkaan. Rustoluita meillä syödään noin kahdesti viikossa, muulloin pienempiä vähälihaisempia luita.

Timi ei syö enää broilerin luita lukuunottamatta mitään luita, koska sen hampaat eivät enää oikein pure hyvin niihin. Se ei edes enää tahdo ottaa niitä syötäväkseenkään, ja tässä asiassa luotan sen arvostelukykyyn.

Sisäelimiä koirat syövät noin kolmesti viikossa liha-kasviaterialla, kananmunaa kerran viikossa. Ja siitäpä se niiden ruokinta sitten käytännössä koostuu.

Viimeisen viikon menu onkin ollut tällainen (aamuruoka joka päivä sama, joka päivä saavat myös kasvissoseen):

5.10. Naudan maha + porsaan kylkiluutikut
6.10. Porsaan sisäelinseos + kananmuna + porsaan kylkiluutikut
7.10. Kalkkunan jauheliha + riistaluut
8.10. Poron sisäelinseos + naudan rusto
9.10. Poron lihaluuseos
10.10. Sian kurkkutorvet + porsaan kylkiluutikut
11.10. Broilerin sydämiä kokonaisina + naudan rusto
12.10. Hevosen jauheliha + porsaan kylkiluutikut
13.10. Lohi (kokonaisena jauhettu) + kananmuna + kylkiluutikut

3 vastausta artikkeliin ”Omnomnom

  • biitti Artikkelin kirjoittaja

    Joo, tässä tapauksessa koska se on niin ahne noin muuten että jos se ei suostu enää ottamaan tiettyä ruokaa vastaan niin siihen on oltava painava syy 😀
    Missään muussa en sitten sen arvostelukykyyn luotakaan. Paitsi siihen jos se kieltäytyy lähtemästä lenkille, silloinkin sillä on yleensä hyvä syy kuten kuumuus.

    Mä muuten arvasin että saan kuulla sulta tosta lauseesta 😀

    Vastaa
  • kani

    Noi sorkat on in ja pop, ite ootan jos sais hirven sorkkia jostain elmolle.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *