Lemmikkimessut 2010

Julkaistu , kirjoittanut .

Viikonloppuna olivat Messukeskuksessa Lemmikkimessut, ja Etsijäkoiraliiton koiraedustuksen hoitivat Capo ja Luna. Capo oli mukana molempina päivinä, Luna vain lauantaina.

Lunasta saikin olla ylpeä ja ihmeissään oikein toden teolla, heti aamusta miespuolinen kuvaaja tuli sitä kuvaamaan ja Luna suorastaan syöksyi rapsuteltavaksi. Lisäksi sitä oli useampaan otteeseen rapsuttelemassa lapsille ominaiseen vähän vähemmän kohteliaaseen tyyliin lapsia montakin samaan aikaan, mutta Lunalla vain häntä heilui ja ilme oli tyytyväinen. Loppuiltapäivästä se kuitenkin alkoi olla niin väsynyt että meni itse oma-aloitteisesti avonaiseen häkkiin nukkumaan, se ei tuossa häkissä siis yleensä viihdy jollei käsky käy. Tästä syystä päätin että Luna saisi sunnuntaina levätä kotona ja ottaisin vain Capon mukaan.

Etsijäkoirat saavat omat liivit vasta tasotestin suoritettuaan, mutta koska Capo oli ainoa paikalla oleva koiramme, sai se isänsä Epun liivin sunnuntain edustustehtävän ajaksi lainaan. Lisäksi koska minulla on jo oma työliivi (jonka siis myös ohjaajat saavat työtehtäviä varten vasta kun tasotesti on suoritettu) Lunan kanssa koirakkona toimimisen takia, ei haitannut niin paljoa että Capo sai tällaisen kunnian yhden messupäivän ajaksi.

Molemmista koirista olen jälleen kerran mielettömän ylpeä, Capokin käyttäytyi mahdottoman hyvin paikan päällä. Lisäksi haluamme onnitella meilläkin hoidossa olleita ja blogissa vilahdelleita Liloa ja Raita, jotka pentunäyttelyssä nappasivat molemmat luokkavoitot ja lopulta Lilo valittiin rotunsa parhaaksi pennuksi ja Rai sai vastakkaisen sukupuolen parhaan tittelin.

Shoppailuakin tuli taas harrastettua, kuinkas muutenkaan. Kaivoin viime viikolla kaapista esiin aikoinaan Donille ostetun haalarin, joka oli sille hieman väljä ja jonka kanssa odottelin Capon kasvamista jotta voisi koettaa voisiko Capo periä haalarin. No ei voinut, Capo lihaksineen oli kuin liian pieneen kuoreen tungettu makkara haalari päällään. Manttelina meillä on jo muutama kuukausi sitten etenkin treenejä varten ostettu Back On Track -mantteli, ja kylmempiä kelejä ja etenkin umpihangissa käytäviä liikuntatuokioita varten halusin sille myös haalarin. Niinpä myin Donin vanhan haalarin pois ja viikonloppuna ostin sille tilalle kaksiosaisen Warmhow-ulkoilupuvun jossa se pysyy lämpimänä mutta pystyy myös käyttämään kroppaansa oikein myös juostessaan TÄYSIÄ. Maanantaina lähes viidentoista asteen pakkasessa päästiinkin jo ensimmäistä kertaa ulkoilupukua kokeilemaan, ja selkeästi se oli Capon mielestä mukava päällä sillä yleensä Capo ei villapaitaa lukuunottamatta juuri ole pukineiden ystävä ja sen siitä kyllä näkee, mutta tämä puku ei menoa haitannut. Ainoa ongelma minkä huomasin, oli, että mahan kiristysnaru oli niin pitkä että se kiertyi loppulenkistä Capon varpaan ympärille. Nyt naru on jo lyhennetty sopivaksi, mutta pienen koiran kanssa siihen kannattanee kiinnittää huomiota.  Suosittelemme, ehdottomasti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *