Kaikkea sitä

Julkaistu , kirjoittanut .

Meidän kesä on ollut niin tekemisen- ja muutostentäyteinen että blogi on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle. Isäntä muutti talosta pois, ja tällä hetkellä mietinnässä on muitakin muutoksia kuten kodin ja työn vaihtaminen uusiin. Kovin lyhyessä ajassa sitä ehtii tapahtua kaikenlaista mullistavaa.

Toisaalta olemme myös pitäneet kuumien ilmojen takia treenitaukoa, ja koska lenkkeilytkin olen yrittänyt hoitaa viileämpinä vuorokaudenaikoina jotka ovat myös ne hämärämmät vuorokaudenajat, ei oikein kuviakaan ole siunaantunut.

Päätin oikein vannomisten kera että juhannuksen jälkeen koirat saisivat kolmen viikon treenitauon jolloin ei treenata mitään. Ei pienintäkään liikettä tai estettä. Olen oikeastaan aina pitänyt koirille tällaisen tauon kesän ja joulun aikaan kun esimerkiksi ohjatut treenitkin yleensä ovat tauolla, ja se on aina tehnyt ilman muuta vain hyvää. Nyt treenaaminen on vain maistunut niin hyvältä, että oli pakko tehdä oikein Päätös ja sen jälkeen vannoa pysyvänsä siinä. Lauantaina tuli kolme viikkoa taukoa täyteen ja tänä aikana ei olla treenattu yhtään mitään, ehkä Capon kanssa leikin lomassa pari kertaa keppejä omalla pihalla. En siis aivan täysin onnistunut tauon pitämisessä, mutta kepit kyllä sujuu melko hyvin nyt!

Eilen lähdimme sitten Ojankoon treenaamaan Lindan ja Nitan kanssa ja sääkin oli mukavan viileä, Capo pääsi agiliitämään ja Luna tokoilemaan. Capolle selkeästi tauko oli tehnyt hyvää, vauhtia löytyi kuin pienestä kylästä ja intoa myös! Ohjautuvuus oli tosi makeaa ja kyllä se niin hienosti osaa ja tekee kunhan tuon viretilan saa sinne oikeaan pisteeseen. Nyt siis täytyy yrittää vaan saada se vire samanlaiseksi kaikkiin treeneihin niin Capo voi aloittaa kisauransa.

Luna taas tokoili, ja kyllä hienosti tokoilikin. Ihan mieletön. Ongelmana on lähinnä ohjaaja joka ei millään oikein saa ilmoitettua koiraa kokeisiin… Jostain syystä kynnys on tällä hetkellä melkoisen suuri, vaikka tiedän että Luna on Hyvä. Nyt ehkä täytyy pakottaa itsensä, kyllä se akka oli eilen niin näppärä kaikkineen. Tehtiin eilen ensimmäistä kertaa myös melko vaikealla häiriöllä varustettua paikallaanmakuuta, parin metrin päässä Lunasta Nita sai leikkiä palloilla samalla kun treenasi ruutua, ja Lunalle se on kyllä kaikkein vaikeinta jos Nita saa leikkiä lähellä. Mutta paria vilkaisua lukuunottamatta Luna keskittyi omaan suoritukseensa ja siis pysyi kauniisti makuulla 🙂

Treenien jälkeen suuntasimme hiekkakuopille uittamaan koiria. Luna yllätti olemalla melkoisen lauhkea verrattuna normaaliin itseensä, se antoi muiden ihan rauhassa leikkiä omilla leluillaan ja keskittyi itse omaansa. Lisäksi se toi useaan otteeseen peräkkäin keppinsä minulle ihan käteen asti, mitä se ei normaalisti koskaan tee. Luna on vähän sellainen leikkijä että se haluaa pitää omat lelunsa itsellään, eikä siis tykkää tuoda leluja takaisin vaan härnää vaan ja juoksee karkuun. Ehkä noudon harjoittelu on vaikuttanut tähän 🙂

 

Yksi vastaus artikkeliin ”Kaikkea sitä

  • Sarianne

    Minäkin pidän aina kesällä ja joulun tienoilla treenitaukoa. Kesän treenitauko on kaikkein pisin! Silloin ei kisata, eikä treenata. Tekee ihan hyvää 🙂 Etenkin Pikkukoirat oli aina piiiitkän kesätauon jälkeen täynnä virtaa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *