Avainsana-arkisto: lihashuolto

Otan kaiken tosissaan, se on välist tukala piirre

Julkaistu , kirjoittanut .

Nyt on näemmä joku hillitön pohtimisaika meneillään. Sen lisäksi että tuntuu että oon jatkuvasti vain töissä enkä ehdi tehdä juuri mitään muuta, nyt on myös kamala Olen paska koiranomistaja -kausi. Yhtä paljon teen koirien kanssa kuin ennenkin, mutta silti tuntuu että pitäisköhän tehdä vielä jotain enemmän. Tai paremmin. Tai saada edes joku koira joskus koe- tai kisavalmiiksi asti. Capo nyt tietysti voisi mennä milloin vain agilitykisoihin mutta taitaa mennä elokuulle ennenkun päästään taas kisaamaan, kun työvuorot näyttää hangoittelevan kisaamista vastaan. Tuntuu että koirat on tyytymättömiä elämäänsä ja ehkä ne KÄRSII kun ne joutuu oleen yksin kotonakin voi kamala. Vaikka ne hyvin harvoin joutuu olemaan yksin edes sitä kahdeksaa tuntia kun mun ja miehen työvuorot ja vapaapäivät menee aina ihan limittäinlomittain. Mutta silti tuntuu että teen koirien kanssa liian vähän. Pitäisi enemmän ja paremmin ja sielukkaammin. On tämä koiran omistaminen rankkaa puuhaa.

No, eilen illalla meillä kuitenkin kävi hieroja hieromassa Capon ja aloittelemassa Lunan hierontaa. Capo oli tavanomaisella tyylillään kiltti hierottava, pientä jumia löytyi takareisistä ja selästä. Tällä hetkellä meillä on kaikki koirat tauolla treeneistä Xenan haku- ja rauniotreenejä lukuunottamatta ja hieroja tuleekin käymään taas ennenkuin Capon treenikausi taas alkaa. Perinteisesti olen pitänyt aina heinäkuun vapaata treeneistä mikä on sikälikin ihan hyvä että kuumilla keleillä treenaaminen ei ole oikein mieleeni ja elokuussa olen itse lomalla jolloin voi sitten treenata niin että koirillakin on lepotauko alla.

      

Mutta! Lunan kanssa olen yhdeksän vuotta tehnyt hommia sen kanssa, että vieraita ihmisiä ei tarvitse pelätä, ja niiden voi antaa jopa koskettaa itseä. Lähtötilannehan oli se, ettei kukaan saanut koskea Lunaan kun se oli pentu, ja jos se jotain säikähti niin itsekin sain sen luokseni vain menemällä selin siihen kyykkyyn ja ojentamalla käden taakse namin kanssa. Toki tuosta ihan alusta ei mennyt kauaakaan kun sain itse tehdä koiralle ihan mitä halusin, mutta kukaan muu ei. Eläinlääkärissä Luna käy rokotuksilla normaalisti mutta muutoin sillä on aina kuonoside jottei satu vahinkoja. Kerran aiemmin Lunaa on yritetty vähän hieroskella koirahierojan toimesta, ja tuolloin Luna antoikin hieroa niskaansa, muttei mitään muuta, eikä se oikein rentoutunut ollenkaan. Tällä kerralla hieroja tuli meille kotiin ja hieroi ensin Capon jotta Luna sai rauhassa totutella hänen paikallaanoloonsa. Kun Lunan vuoro tuli, se tuli hyvin rennosti alustalle hierottavaksi ja vaikka pari kertaa murinalla viestitti että nyt alkaa olla sietokyvyn rajat vastassa jotain tiettyä paikkaa kopeloitaessa, lopulta se kellahti kyljelleen rentona makaamaan ja selkeästi nautti käsittelystä. Sitä ei nyt varsinaisesti hierottu jotta sille tulisi vain hyvä kokemus hierojan käynnistä ja ensi kerralla ehkä päästäisiin vähän taas pidemmälle tämän hieronta-asian kanssa. Kuten arvelinkin, sillä on selässä hieman jumia ja myös niskasta löytyi jumeja, ja niskan jumeja päästiin jo vähän hoitamaankin. Olen aivan ällistynyt. Lunalle yleensä on liikaa että meille tulee joku sille vieras (ja entistä pahempi on jos me mennään jonnekin vieraaseen paikkaan jossa on vieras ihminen kopeloimassa) ihminen ja alkaa kopeloida sitä. Ihan riittää jos vaikka ottaa sitä päästä kevyesti kiinni niin ei käy. Nyt se saatiin kuitenkin rennoksi ja hieman hoidettuakin, ehkä kaikki tää työ vuosien varrella on kantanut hedelmää!

      

Tänään pidin tuon iltahieronnan vuoksi Lunalla ja Capolla lepopäivän ja lähdettiin pelkästään Xenan kanssa lenkkeilemään ja uimaan Rebecan ja Cecilin kanssa. Ja nyt mulla on ollut sen jälkeen huono omatunto siitä että mulla oli vain Xena mukana, vaikka L&C eivät edes jääneet tuoksi ajaksi yksin kotiin ja kotiin tultua puuhailtiin pari tuntia kaikkien koirien kanssa pihalla. Meneeköhän nyt tää perfektionismi vähän yli?

No, Xenalla oli Cecilin kanssa hurjan kivaa, olivat melko lailla samalla aaltopituudella kun ovat aika saman ikäisiä. Kerrankin pääsi oikein kunnolla juoksemaan ja leikkimään toisen koiran kanssa. Kävimme ensin uittamassa koiria, sen jälkeen rauhallisella palauttavalla metsäkävelyllä (Xenan mielestä uintihommia ei voi hoitaa muuten kuin TÄYSIÄ) ja sitten käytiin vielä Ojangossa tekemässä ihan lyhyt treeni. Loppuun vielä kuvia siltä reissulta, kaikki kuvat löytyvät täältä.

      

      

Koirataikinaa

Julkaistu , kirjoittanut .

Pikkusällit kävivät tänään vaivattavina Jannin luona. Koska koirat eivät häntä ole aiemmin tavanneet, Luna ei lähtenyt mukaan koska todennäköisyys siihen että vieras ihminen saisi sitä hieroa, on aika pieni.

Pojat siis kuitenkin lähtivät hierottaviksi, ja vaikka meno alkuun oli vähän levotonta hierontapaikassa olleiden hirvittävän kiinnostavien muiden koirien hajujen takia, lopulta molemmat rentoutuivat ihan hyvin aloilleen.

Pidän hierontaa mahdollisimman säännöllisin väliajoin todella tarpeellisena etenkin erittäin aktiivisille ja paljon harrastaville koirille. Capo on siinä määrin aktiivinen ja touhukas koira, että väkisinkin sen lihaksisto on koetuksella. Myös sen harrastamat lajit tuovat oman lisänsä siihen, että lihashuolto on tärkeää, agilityssahan vääntyillään ja kääntyillään vähän väliä kovaa vauhtia sinne ja tänne, tokossa taas koira joutuu usein liikkumaan hieman epäergonomisessa asennossa pitääkseen kontaktin liikkeitä tehdessään. Timi taas alkaa pikkuhiljaa tarvita lihashuoltoa enemmänkin sen vanhentuessa ja vanhuuden hitusen jo näkyessä niin että lihakset jäykistyvät helpommin. Kaikkia koiria pyrin hieroskelemaan ja venyttelemään säännöllisesti etenkin pitkien lenkkien ja treenien jälkeen, mutta sen lisäksi haluan käyttää niitä asiantuntevan hierojan luona ajoittain joka käy läpi koirat kokonaisuudessaan.

Ensin hierottiin Timiä, jumeja siltä ei enää lihaksista löytynyt. Pientä jäykkyyttä oli reisilihaksessa vasemmalla puolella, mutta muutoin lihakset olivat hyvässä kuosissa.

Capo sai ensin harjoitella rauhoittumista meidän kanssa Timin hieronnan ajan, ja sen jälkeen sekin alkoi olla sen verran asettunut että malttoi makoilla kiltisti hierottavana. Välillä toki piti vähän katsella ympäriinsä ja kysyä että eikö nyt vois kuitenkin rapsuttaa mahasta, mutta muutoin oli ihan nätisti. Yllättävänkin rauhallinen se mielestäni oli.

Hierontaa

Julkaistu , kirjoittanut .

Tänään ajoimme Hämeenlinnaan ja kaikki koirat pääsivät hierojalle.

Ensin aloitettiin Timin kanssa – se normaalisti rakastaa hierontaa oli hieroja kuka vain, lössähtää vain maahan hierottavaksi. Tänään oli kuitenkin kamalasti kivoja hajuja ja muutenkin härdelliä. Se ei meinannut jaksaa maata ollenkaan ja lähti aina välillä jonnekin haistelemaan muita paikkoja ennenkuin tuli taas hetkeksi hierottavaksi. Lopulta päätimme välissä koettaa mitä Capo hieronnasta sanoo ja katsoa Timiä myöhemmin.

Timi pakenikin odottelemaan seuraavaa vuoroaan piiloon..

No, mitäpä Capo olisi hieronnasta sanonut. Pentuja ei varsinaisesti hierota, mutta sen lihakset käytiin käytiin läpi ja vähän venyteltiin ja muutenkin lääpittiin ympäriämpäri jotta heti nuorena oppii olemaan rentona hierottavana. Vaikka ei se mitään opetusta tarvitse, ensimmäisellä kerralla jo oli ihan rentona ja sanoi et anna kuule mennä vaan. Välillä toki piti keksiä muutakin puuhaa hierottavana olon lisäksi ja hupparin naruhan se maistuikin hyvältä.

Kaikkien koirien kohdalla saatiin kiitosta siitä että jokaisella on ihan mojovat lihakset (etenkin reisissä), ja varsinkin Capon kohdalla siitä mainittiin useampikin kerta. Mutta niin ne lihakset vaan pysyy hyvässä kondiksessa kun tuolla lumihangessa ja metsissä loikkii!

Lunaa alkoi jossain vaiheessa Capon hieronnan aikana kyllästyttää, ja kun kaikki paikalla olleet koirat (omat + whippet Santeri) olivat kurissa ja järjestyksessä, piti sen saada muuta tekemistä. Jo paikalle tultua tyhjäksi tarkistettu ja hyllylle nostettu aktivointipallo piti saada.

Seuraavaksi oli Lunan hierontavuoro. Koska Luna ei ole noin 2,5 vuoteen nähnyt hierojaansa, lähdimme siitä että hän on Lunalle vieras, ja näin ensimmäisellä hierontakerralla aikoihin lähinnä lääpittiin ja hieroskeltiin kevyesti jotta Luna ei koe oloaan liian tukalaksi. Se ei yleensä pysty rentoutumaan samantien vieraan ihmisen hieroessa tai kosketellessa sitä – eikä tämä kerta tehnyt poikkeusta. Muutaman kerran se kyllä jopa kallistui kyljelleen makaamaan mikä oli aivan ennenkuulumatonta, mutta loppuvaiheessa se jo pienellä murinalla viestitti että nyt sen takapään (joka on Lunalle äärimmäisen herkkä paikka jos vieras koskee) voisi jo jättää rauhaan. Sen sijaan niskan ja pään alueelta olisi saanut hieroa ja hypistellä niin paljon kuin sielu sietää. Kokonaisuudessaan yllätyin paljon siitä miten nopeasti Luna rentoutui edes hieman ja kuinka hyvin se hieronnan otti. Oli myös jälkeenpäin selkeästi tyytyväinen ja kävi rauhassa nukkumaan kun Timiä vielä hieroskeltiin. Ehkä ensi kerralla pääsemme taas hieman pidemmälle : )

Timiltä löytyi hieman jumia oikeanpuolimmaisesta räätälinlihaksesta sekä vasemmalta puolelta selästä, todennäköisesti johtuen siitä että se on joutunut väistelemään Capon hyökkäyksiä. Mahdollisesti niistä jumeista johtui myös Timin levottomuus, ja edelleen myös lopuksi sitä hieroessa se välillä lähti pois ja tuli sitten taas oma-aloitteisesti hierojan luo takaisin. Levottomuuden takia sain siitä napattua vain yhden kelvollisen kuvan, ehkä ensi kerralla lisää.