Avainsana-arkisto: painit

Ollaan me täällä vielä

Julkaistu , kirjoittanut .

Sain muutaman huolestuneen yhteydenoton kun blogissa on kuulemma ollut liian hiljaista. 😀 Ollaan me tosiaan täällä vielä ihan hyvissä ruumiinvoimissa kaikki! Tässä on vaan ollut jos jonkinmoista säätöä vähän isompien asioiden kanssa jotka on töiden ohella vieneet ihan kiitettävästi aikaa. Kaikki koirat ovat aloittaneet taas treenit joululoman jälkeen ja muutoinkin on rehattu menemään entiseen malliin, mutta blogin päivittelylle ei kerta kaikkiaan ole ollut aikaa. Tänään sattui kuitenkin vähän rauhallisempi aamu ennen iltavuoroa, niin hoidetaanpa tämäkin pois alta.

Capo sai terveen paperit nyt myös osteopaatilta, ja saamme taas jatkaa agilityn parissa. Loma, kropan hoidot ja treenityylin muuttaminen ovat tehneet tehtävänsä, ja nyt mulla on aivan liekeissä oleva pieni parrakas treenikoira. Jo kun pakkaan kotona treenilaukkua ja Capo tietää että nyt on treenit edessä, se ei meinaa pysyä lainkaan nahoissaan. Pitää juosta ja vähän päästää ilohuutoja ja kytätä ovea että MILLON MENNÄÄN. Hän ei halua jäädä pois kyydistä, on oltava siis skarppina! Agilityn osalta ollaan käyty nyt yksissä treeneissä, Capo oli todella nopea, todella tarkka ja ihan mieletön, ja itse olin aivan totaalisen jäässä. Siis ihan kuin olisin ohjannut agilitya ekaa kertaa. Puujaloilla ja -käsillä varustettuna. Niinpä siis ilmoittelen pikkuherran kisoihin sillä siunaaman sekunnilla kun omakin ohjaus alkaa vähän sulaa ja tuntua paremmalta. Toivottavasti esim. HETI.

Ja mitä samaisen pikkujäbän tottikseen tulee, sielläkin se on ihan liekeissä. Tästä kovasta treeni-innosta seurauksena on ollut se, että perusasennot on vähän levinneet käsiin. Olen kuitenkin päätynyt siihen että treenaan vielä toistaiseksi perusasentoja takaisin kuntoon erikseen kotona ja hallilla niitä ei aleta liikaa hinkata koska Capon asenne treeneissä on nyt niin loistava, etten halua missään tapauksessa sitä latistaa. Tässä pieni video Capon seuraamisesta viime maanantailta.

Xena on kulkenut Capon treeneissä mukana totuttelemassa erilaisiin häiriöihin. Nokkiinsa se ei mistään häiriöistä ota, mutta viime agilitytreeneissä sillä kyllä meni kuppi ihan urakalla nurin aina kun muut pääsi tekemään Hauskaa. Sinällään hyvä, että ainakin intoa piisaa. Paljon ollaan saatu Xenan kanssa kehuja siitä, että Xena osaa tosi hyvin keskittyä treeneissä tekemiseen vaikka muuten onkin vähän kilipää eikä keskittymiskyky tai kyky rauhoittua varsinaisesti vielä ole sen parhaita osaamisalueita. Mut sit kun tehdään niin kanssa tehdään eikä hilluta! Pari viikkoa sitten oltiin taas Nina Mannerin tottiskoulutuksessa jossa aikaa on kullekin 2x10min, ja käytin toisen kymmenminuuttisen Xenan kanssa kun Capolla meni oma vuoro niin hyvin. Ninalta saatiin samoin noita keskittymiskehuja ja hän oli muutenkin sitä mieltä että Xena osaa niin hyvin kuin seitsenkuiselta voi odottaa. Jee! Xena on edistynyt muutenkin viime aikoina aika paljon eri asioissa kuten esimerkiksi hihnakäytös on entistä parempaa (ei olla paljon vielä harjoiteltu kun tulee pidettyä Xenaa tai muita koiria hihnassa ehkä noin kerran viikossa…) ja hallintakin on parantunut. Xena pääsi tottistreenien jälkeen leikkimään raunioryhmämme bc Kaikun, seropi Lucyn ja vanhanenglanninbulldoggi Greettan kanssa. Seuraavat kaksi kuvaa ovat siltä reissulta.

Lunalle taas on mietiskelty kaikenmoisia apuja selkäjumeihin. Capon fyssari koetti Lunankin pikaisesti läpi sen minkä pystyi, ja totesi että Lunalla on alaselkä jälleen vähän juminen. Ei pahasti, mutta hieman. Ongelma Lunan kanssa on se, että sitä ei voi viedä fyssarille, hierojalle, osteopaatille tai yhtään mihinkään muuallekaan missä vieraan ihmisen pitäisi voida käsitellä sitä. Niinpä hoitomuodoiksi näin alkuun otettiin jokaviikkoinen uinti (joka meillä onkin ollut jo syksystä asti kalenterissa) ja lisäksi koska BOT on toiminut Capolla niin hyvin, käyn hakemassa myös Lunalle BOTin verkkoloimen jahka ehdin sen kanssa sovittamaan. Uinnit ovat selkeästi jo auttaneet, Luna on taas jälleen paljon iloisemman ja rennomman oloinen. Toivottavasti BOTtikin auttaa. Sillä laillahan Luna ei ole kipeä etteikö se saisi liikkua normaalisti, fyssarin mukaan on jopa parempi että jatketaan liikkumista niinkuin ennenkin, Luna kuitenkin liikkuu suurimman osan lenkeistä tasaisella ravilla joka on ihan hyväksi selälle.

Kaikkein kivointa meillä on ollut viime aikoina kuitenkin lenkkeilyn osalta, läheinen järvi on jäätynyt niin hyvin että uskalsin viimein jäälle kävelemään koirien kanssa. Siten lenkkeihin saa paljon enemmän pituutta tarvitsematta kulkea omia jälkiään takaisin. Kolmperältä tuli vähän kuviakin, kaikki kuvat löytyvät täältä, mutta tässä nyt joitakin:

 

Pääsiäinen

Julkaistu , kirjoittanut .

Pääsiäinen on meillä mennyt erilaisissa koira-asioissa, torstaina Capo kävi rauniotreeneissä treenailemassa ilmaisua ja lauantaina käytiin agikisoissa joista onkin tuo edellinen teksti kirjoiteltu. Treenien ja kisojen lisäksi ollaan otettu omaa tonttia haltuun – nyt kun hanki kantaa koiria paremmin (ts. ei tule koko ajan uutta puuterilunta päälle), on ne päässeet juoksemaan isommalla alueella kuin aiemmin.

Entinen hevosten laidun alkaa olla hienosti muuttunut viralliseksi koirienkuvausaukioksi, muu tontti on aika tiheää metsää joten tuossa aukealla on kivoin kuvata kun aurinko paistaa siihen niin kivasti. Ja on tilaa hyvin koirilla juosta! Tässä meidän pääsiäisen tunnelmia kuvien muodossa. Loput kuvista löytyvät täältä: http://bitey.kuvat.fi/kuvat/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen%202012/

Kuriton kersa

Julkaistu , kirjoittanut .

Kiinnipitohoidossa potilasta pidetään kiinni turvallisesti, annetaan pahimman tunteenpurkauksen mennä ohi ja pyritään sen jälkeen selvittämään tilannetta edelleen potilaasta kiinni pitäen. Potilasta ei yritetä saada liikkumattomaksi, vaan liikettä sallitaan sen verran kuin se on turvallista.

Ja painit sen kuin jatkuvat. Capo kerjää turpaansa vähän väliä ja välillä Luna jaksaa sen kanssa pistää painiksikin. Capo on siis tajunnut että Luna on tyttö, ja jos Luna ei leiki sen kanssa, on Capo sen kimpussa muiden intressien vuoksi… Ja Lunahan ei sellaista suvaitse eikä tarvitsekaan suvaita. Capo vaan sattuu olemaan sen luokan luupää että kun kerran saa pataan, se muistaa asian noin puoli minuuttia ja taas mennään. Yleensä se kyllä antaa Lunan olla rauhassa jos Luna vain ignoraa sen, eli Luna saa kyllä kaikesta huolimatta nukkua ja levätä pääosin ihan rauhassa.

Luna on myös kehittänyt uusia taktiikoita Capon kanssa toimimiseen, ja yksi on kiinnipito. Kun se ei jaksa möyriä eikä painia mutta Capo jaksaisi, Luna yksinkertaisesti joko painaa sen maahan ottaen ”kainaloon” tai sitten kiertää jalat ylläolevanlaisesti sen ympärille ja siinä pikkujannu sitten lepää.

Todelliset painimestaruudet taitavat olla nyt vasta jaossa, sen verran paljon ja intensiivisesti sitä on pistetty painiksi viime aikoina.

Blogiamme voi nyt seurata Bloglovin’in avulla.

Järvenpään Painimestaruudet 2010

Julkaistu , kirjoittanut .

Viime viikon lauantaina kolmetuntisten haravointitalkoiden (tai koirien kannalta ehkä enemmänkin tonkimis- ja riehumistalkoiden) jälkeen Capo alkoi yskiä. Ensin ajattelimme että sillä on mennyt jotain väärää esim. ulkoa vääriin rööreihin, mutta kun yskiminen jatkui vielä sunnuntainakin, aloin epäillä kennelyskää. Niinpä varmuuden vuoksi peruutimme kaikki treenit tältä viikolta ja Capo joutui myös muutenkin ottamaan vähän rauhallisemmin (Capo sanoi rauhallisesti olemiselle ”HA HA!”) eli toisin sanottuna vapaanaololenkeille se ei ole päässyt koska sen tapa lenkkeillä on ns. täyttä häkää alusta loppuun, ja kennelyskän ollessa kyseessä rasitusta olisi syytä välttää. Koska Capo on kuitenkin hyvin energinen koira ja on hyvin vaikeaa saada se olemaan ihan rauhassa, olemme sallineet painit Lunan kanssa koska niiden jälkeen ei esiintynyt mitään yskää tai muutakaan.

Yskä oli Capon ainoa oire ja sekin loppui sunnuntaiyönä, ja nyt näyttäisi siltä että kennelyskästä ei ollut kyse. Niinpä tänään päästään ensimmäisen kunnon talvipäivän kunniaksi taas metsään juoksemaan vapaana, ja siitäkös koirat tykkäävät!

Nyt kuitenkin muutama kuva viikon paineista, Luna ja Capo painivat noin suunnilleen aamusta iltaan päivittäin. Väliin päiväunet ja sitten alkoi taas painiörinä kuulua..

Timi ei hyväksy.

Videoita

Julkaistu , kirjoittanut .

Rairai jäi meille hoitoon vielä hetkeksi, ja onhan noiden touhuja tarvinnut kuvata videollekin sitten.

Pojat on painineet, painineet ja painineet. Vähän ne on yrittäneet leikkiä myös hippaa, mutta Lunan mielestä sellainen touhu ei ole sisätiloissa asiallista joten pojat ovat tyytyneet rehaamaan milloin sohvilla, milloin lattioilla myllyttäen toisiaan. Tätä kirjoittaessakin kuuluu ähinä ja röhkinä kun pojilla on menossa viimeiset painit ennen Rain kotiinlähtöä.

Tänään sitten otin kameran käteen ja videokuvasin vähän niiden paineja.

Sohvamylly

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=5tvqvXN9Z5s]

Nakin repimistä sohvalla, välillä täytyi käydä ihmettelemässä minun ja Lunan paikalle saapumista.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=otVYVO2DAxs]

Lunakin on alkanut enemmän pitää Raista, se välillä jo vähän teki pieniä leikkiliikkeitä Raimon kanssa, ja Rai uskalsi myös repiä siltä lelua kun minä olin vieressä. Ja Rai sai myös uskomattomat raivarit kun Luna murisi sille, ja pisti myös ääntä peliin.. Tosin hiljeni hyvin nopeasti kun Luna ilmoitti sellaisen käytöksen olevan kerta kaikkiaan säädytöntä.

Eilen illalla leikkasin ajanvietteeksi Railta kynnet ja sen jälkeen vähän kampailin sitä. Rain mielestä kampausosio oli todella hävytöntä, ja kiljaisikin pari kertaa siihen malliin kun tässä olisi nyt koiranpennunteurastus käynnissä. Lunan täytyi tietenkin heti tulla tarkistamaan tilanne, ja näin se katsastaa että onko penikka vielä laisinkaan hengissä. Videolla tuo näyttää vähän rajummalta kuin mitä on, Luna ei siis käytä hampaita, vaan ainoastaan tökkii nenällä. Saman se tekee aina Capolle jos Capo kiljaisee hoitotoimenpiteitä tehtäessä.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=mVAl-Z7JRm8]